Akateemiset Naiset-työpajan suunnittelu lähti varsinaisesti liikkeelle keväällä 2010 osana Naisten Turku 2011-projektia. Tarkoitus oli saada turkulaisessa korkeakoulussa opiskelleiden ja/tai uraa luoneiden naisten ääntä kuuluviin.
Olemme tavanneet työpajan muistelijoiden kanssa yksin ja yhdessä viisi kertaa syksyn aikana. Istunnoissa olemme käsitelleet eri teemoja. Lähdimme liikkeelle lapsuudenkodin vaikutuksista akateemisen uran muotoutumisessa. Muisteluissa on käyty läpi myös perheen ja äitiyden yhdistämistä uraan.
Kaikkiaan mielestämme on ollut tärkeää, että muistelijat ovat saaneet määritellä oman akateemisuutensa, emmekä ole tarjonneet liian valmiita formaatteja. Työpajojen alkuperäinen idea oli nimenomaan tuoda naisten oma ääni esiin. Pidimme tärkeänä, että muistelutilanteissa vallitsisi avoin ja luottavainen ilmapiiri, jossa naiset voisivat kertoa myös mahdollisista kielteisistä kokemuksistaan.
Istuntojen kuluessa on käynyt ilmi, että naiset ovat kokeneet sukupuoleen perustuvaa eriarvoisuutta ja jopa syrjintää jossain akateemisen elämänsä vaiheessa. Myös sosiaalisessa elämässä akateemisen naisen on helpompi olla kertomatta ammattiaan tai kertoa koulutustaustansa alhaisemmaksi kuin mitä se todellisuudessa on.
Naiset ovat kokeneet uran ja äitiyden/perheen yhdistämisen haastavaksi tehtäväksi. Lasten- ja kodinhoidon velvollisuuksista selviäminen ei olisi onnistunut työssäkäyvältä äidiltä ilman luotettavaa ja kattavaa tukiverkostoa. Oma äiti tai anoppi olikin monta kertaa korvaamaton apu.
Pajamme muistelijoilla on ollut paljon annettavaa. He ovat positiivisia ja puheliaita naisia, joiden elämänkokemukset sijoittuvat erottamattomaksi osaksi suomalaista historianjatkumoa ja yleensäkin naisten elämänpiiriä.