Aurajoen merkitys Turun kaupunki-identiteetille

Turun kaupungin läpi virtaava Aurajoki on kautta Turun historian ollut merkittävä osa turkulaista kaupunkikuvaa ja kaupunki-identiteettiä. Olen tarkastellut Pro gradu –työssäni niitä erilaisia tapoja, joilla joki on osa kaupunkikeskustaa ja joilla se sekä nyt että menneisyydessä on vaikuttanut kaupungin syntyyn ja paikallisen kaupunkikulttuurin kehittymiseen.

Tutkimusalueeksi opinnäytetyössäni muodostui kaupunkialue, eli joen kulkema matka Halistenkoskelta alajuoksulle Turun satamaan. Tällä matkalla Aurajoki virtaa Halisten maaseutumaisen miljöön läpi kohti Turun keskustaa, johon maan historia, kaupankäynti sekä teollisuus ovat jättäneet muistomerkkinsä. Pääosin alue on asuttua kaupunkikeskustaa, joka kuitenkin muistuttaa katsojan mieleen niin varhaisen kaupungin menneisyyden kuin teollisuuden ja satamatoiminnan kehittymisenkin.


Vuosien varrella jokimiljöö on kokenut monia muutoksia: uudet kävely- ja ulkoilureitit, uusiorakentaminen, rannan paalutukset, kunnostukset sekä valaistus ja erilaiset historiallisesti merkittävät kohteet ovat osin pysyviä ja osin muuttuvia osia kaupunkiympäristössä. Ainutlaatuiseksi joen tekee sen merkittävä asema Suomen historiassa. Kauppapaikkana, satamana ja uskonnollisen sekä hallinnollisen elämän
keskuspaikkana ollut Turku ei olisi muovautunut nykyisen kaltaiseksi kaupungiksi ilman Aurajokea, joka pienestä koostaan huolimatta on merkittävä osa maan historiaa. Turussa joki on toiminut kulkuväylänä, elinkeinon lähteenä ja maamerkkinä. Tänä päivänä käyttötarkoitukset ovat erilaisia, mutta mielikuviin liitetään vahvasti joen historia ja se tarkoitus, joka vesireitillä on aikaisemmin ollut. Jokirannan vilkas huvielämä ja sen asema tapahtumapaikkojen keskuksena heijastavat niitä merkityksiä, joita joelle on annettu eri aikakausina.


Tänä päivänä joki mielletään olennaiseksi osaksi kaupunkikuvaa. Mainoksissa, matkailumarkkinoinnissa sekä tapahtumatoiminnassa joki näyttäytyy elementtinä, joka korostaa kaupungin imagoa ja sen eri piirteitä. Jokea ja sen tarjoamia mahdollisuuksia hyödyntävät erilaiset käyttäjäryhmät; joen luonne muuttuu paikasta ja ajankohdasta riippuen. Jokirannassa vietetään aikaa, mutta samalla se toimii harrastuspaikkana ja taiteellisen inspiraation lähteenä. Joki on myös raja, joka jakaa kaupungin kahteen osaan ja muokkaa urbaania kaupunkitilaa. Joen avulla kaupunkilaiset määrittelevät sijaintinsa: täl pual vai tois pual?

Opinnäytetyöni on osa Turun ympäristö- ja kaavoitusviraston Turun elävä keskusta-hanketta, jonka tarkoituksena on selvittää kaupungin keskustan rakennussuojelun kokonaistilanne, sekä määrittää kaupunkirakenteen kehittämisen ja laadukkaan täydennysrakentamisen mahdollisuudet. Työni on luettavissa kokonaisuutenaan Turun elävä keskusta –hankkeen internetsivuilla.

Kategoriassa Aurajoen kulttuuriympäristö » Artikkelit. Pysyvä linkki artikkeliin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *