”Minun jokeni” – Kertomuksia Aurajoesta
Kaikilla meillä on jokemme. Monet eurooppalaiset kaupungit rakentuvat jokilaaksoihin ja ne ovat kaikkialla tärkeitä kulttuurin välitysreittejä. Joet luovat edellytyksiä elinkeinoille, kaupalle ja vapaa-ajalle. Aurajoen tapauksessa kyse on Varsinaisen Suomen syntymisestä: se on toiminut jo esihistoriallisena vesireittinä sisämaahan, mutta myös sieltä merelle. Aurajoki on synnyttänyt Turun. Vaikka tämä joki mielletään erityisesti turkulaiseksi, kannattaa muistaa että se virtaa läpi koko varsinaissuomalaisen peltomaiseman ja useiden kuntien kautta.
Tämän sähköisen teemakirjoituksen ja -kyselyn tarkoituksena on tallettaa niin turkulaisten kuin muidenkin Aurajoen partailla asuvien tai sen muutoin kokeneiden muistitietoa. Olemme erityisen kiinnostuneita omakohtaisista kokemuksista, mutta voit kertoa myös tarinoita ja muille tapahtunutta. Olisi hyvä, jos pystyt jotenkin ajoittamaan ja sijoittamaan kertomuksesi jokivarteen. Olemme kiinnostuneita myös erilaisten yhdistysten ja muiden organisaatioiden järjestämistä, jokea koskevista, tapahtumista. Oletko ollut toteuttamassa järjestelyjä?
Voit liittää mukaan henkilötietosi, mutta voit vastata ilman nimeäkin. Tarvittaessa voimme haastatella halukkaita. Lisäksi käyttöoikeuden kannalta on oleellista sijoitetaanko vastauksesi vain tutkimusarkistoon vai voimmeko käyttää sitä nimen kera myös kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 erilaisissa yhteyksissä. Mikäli Sinulla on Aurajokeen liittyviä kuva-aineistoja, ota meihin yhteyttä.
Seuraavassa annamme Sinulle kolme eri tapaa lähestyä muistitietoa: A) vapaa kertomus, B) teemakirjoitus ja C) tulevaisuusnäkökulma. Voit vastata kaikkiin tai valita haluamasi. Voit myös vastata vain osaan teemoista, lähettää vastauksesi ja jatkaa toisella kerralla.
Teemat
1. Aurajoen syntypaikka ja -syntytarinat. Mitä tiedät joen alkuvaiheista ja syntyselityksistä? Mistä olet näitä tarinoita kuullut? Oletko käynyt joen syntypaikalla? Missä se sijaitsee?
2. Miten olet kokenut Aurajoen luonnonelementtinä? Millaista vesi on ollut? Millaisia rantaniityt, kosket, padot ja suvannot ovat olleet? Onko Sinulla kokemuksia Nautelankoskesta, Halistenkoskesta tai muista koskista? Mitä tiedät vesialtaiden patoamisesta ja patojen rakentamisesta yleensäkin? Mitä ajattelet Aurajoen veden väristä ja laadusta? Millaisia sivujoet ja niiden yhtymispaikat ovat?
3. Miten muistelet jokilaakson eläin- ja kasvilajeja, mitä ne ovat sinulle merkinneet ja miten ne ovat olleet läsnä arkielämässäsi? Onko Sinulla erityisiä havaintoja lajistosta? Oletko seurannut ”luonnon merkkejä”?
4. Monet paikat on kartassa nimetty (esim. Halistenkoski), mutta monilla paikoilla on myös kansanomaisia tai paikallisempia nimiä tai paikkaan sisältyy pienempiä ja tuntemattomampia paikkoja (esim. Haukioja tai Lehmäsaari Halistenkoskella). Tunnetko tällaisia? Turun keskusta-alueella paikkojen luonne muuttuu nopeasti. Jokisataman tai halkosataman paikka, kadonnut Myllysilta, rakennettu teatterisilta, suunniteltu Pennisilta jne. Mitkä paikat ovat Sinulle nykyisin tärkeitä?
5. Mitä ajattelet joen äänimaisemista eriaikoina? Entä tuoksuista tai hajuista? Millaisia muistikuvia tai ajatuksia Sinulla on joen valaistuksesta?
6. Mitä ajattelet jokimaiseman yleisestä muutoksesta? Onko joki yhtä helppokäyttöinen kuin ennen? Miten rannat ovat saavutettavissa? Mitä erilaiset kevyen liikenteen reitit ovat vaikuttaneet? Entä polkupyörä- ja kävelyreitit? Miten olet yhdistänyt jokiympäristön arkiliikuntaan?
7. Veden käyttö jokivarren kotitalouksissa. Miten ja miksi vettä on nostettu talouksien käyttöön? Tarvittiinko vettä karjalle? Onko kaupunkialueella nostettu vettä talouksiin (esim. kasteluvettä, tulipalot)? Miten jäännosto ja sahaaminen tapahtuivat? Missä olivat jäännostopaikat? Millaista välineistöä käytettiin? Minne ja miten jää säilöttiin? Muistatko nostotoimissa käytetyn justeeria, hevosta, traktoria, motorisoitua sahaa jne.? Millaisia välineitä rakennettiin itse? Miten vesivoimaa muutoin käytettiin?
8. Mitä tiedät jokivarren myllyistä? Muistatko myllymatkoja? Kerro myllyrakennuksista ja niillä tapahtuneesta toiminnasta.
9. Onko Sinulla tietoja joessa tapahtuneesta uitosta?
10. Veden saastuminen. Paikalliset onnettomuudet (esim. öljyvuodot) ja yleinen likaantuminen. Mitä tapahtui? Missä oli pahimpia paikkoja? Miten esim. tehtaat laskivat jätevesiään jokeen? Miten talouksien likavesiä laskettiin jokeen? Millaista oli keskustelu esimerkiksi karjalaumojen lannan vaikutuksesta jokeen? Mitä mieltä olet veden puhtaudesta nykyisin?
11. Veden korkeuden vaihtelut. Mitä muistat eri vuosien tulvista? Millaisia jään lähdöt olivat? Millaisia vahinkoja tulvista aiheutui? Millaisia tulvia Turun keskusta-alueella on ollut?
12. Pyykki ja joessa peseytyminen. Muistatko rantojen pyykkipatoja ja kolmijalkoja? Miten pyykkiä pestiin? Missä oli matonpesupaikkoja ja millaisia välineitä ja aineita käytettiin? Käytettiinkö jokea peseytymispaikkana, esim. heinänteon aikaan tai ylipäänsä arkiaskareiden jälkeen?
13. Vedessä oleminen. Oletko uinut Aurajoessa: missä ja milloin? Muistatko uimakouluja, missä niitä pidettiin ja miten ne toimivat? Oliko joen rannalla rakennettuja ”ponnuja” tai hyppytelineitä? Millaiset paikat muutoin keräsivät uimareita? Viime vuosina festivaalien yhteydessä ”jokiuimareita” on ilmaantunut yhä useammin keskustaankin. Oletko ollut tilanteissa mukana? Talvisin on ollut avantoja koko joen matkalla. Muutama vuosi sitten ”Pekan baanan” tienoilla järjestettiin avantouintikilpailut. Mitä tiedät talvisesta joessa uimisesta? Oletko kokeillut jäälle rakennettua napakelkkaa? Missä niitä on ollut, milloin?
14. Kalastus. Miten ja missä olet itse kalastanut jokialueella? Muistatko onkimatkoja ja paikkoja? Millaista kalaa pyydettiin ja millaisia saaliita saatiin? Mitä tiedät pitkällä siimalla kalastamisella, entä katiskoista, rysistä tai verkkokalastuksesta? Millaisia kalastusvälineitä valmistettiin kotona? Miten eri kalalajeja arvostettiin saaliina? Miten siirtoväki kalasti? Käytettiinkö pyydysten kokemisessa tai muussa kalastuksessa lauttoja, ruuhia, veneitä, moottoriveneitä? Millainen saalis oli? Turpa, entä made tai ankerias? Onko nahkiaisen pyynnistä tietoja? Oletko onkinut tai heittänyt kaupungin keskusta-alueella?
15. Ravustus. Milloin joessa oli vielä rapuja? Milloin rapurutot ovat vaivanneet? Miten ravustus tapahtui? Millaiset syötit olivat parhaita ja millaisia välineet olivat (rapuonki, merrat, lipot)? Millaisia parhaat ravustuspaikat olivat? Mitä tiedät rapujen nukuttamisesta? Miten ruuaksi valmistaminen tapahtui? Myytiinkö eläviä rapuja (tai keitettyjä), minne? Järjestettiinkö rapujuhlia?
16. Linnustus. Mitä tiedät joella tapahtuneesta linnustuksesta, esim. sorsien ampumisesta? Mitä muita lintuja ammuttiin? Oletko kuulunut jokialueen metsästysseuraan? Oletko tehnyt tai laittanut vesilinnuille pönttöjä?
17. Pienpetojen metsästys. Mitä tiedät minkkien pyynnistä? Oletko osallistunut piisamienpyyntiin? Millaista raudoilla pyynti oli? Miten nahastaminen tapahtui? Myytiinkö nahkoja eteenpäin? Tehtiinkö nahoista kotona jotakin?
18. Sillat. Mitä tiedät joen yli rakennetuista silloista? Osa silloista on ollut kelluvia ja osa kiinteitä. Miten niitä on nimitetty? Miten kevytrakenteiset sillat käyttäytyivät jäidenlähdön ja tulvien aikaan? Tiedätkö siltatansseista tai muusta siltojen vapaa-ajan käytöstä? Kerro yksittäisistä silloista.
19. Lossit ja lautat. Millaisia losseja ja lauttoja on rakennettu joen ylityksen? Mitä tiedät veneellä tai ruuhella tapahtuneista koululaiskyydeistä yli joen?
20. Tiedätkö jotakin Aurajoessa olleista uimalaivoista?
21. Förit. Montako Föriä tunnet? Millaisia kokemuksia Sinulla on niistä?
22. Muistatko Turun kaupunkialueen vaaleansiniset veneenkiinnitystolpat? Muistatko pienveneiden aikaa joella? Onko Sinulla ollut vene joessa?
23. Oletko melonut joella? Mitä tiedät melontatapahtumista?
24. Oletko hiihtänyt joella? Oliko jokipenkoilla reittejä tai hyppyreitä? Onko jokijäälle rakennettu jääkiekko tai jääpallokenttiä? Millaisin välinein pelattiin. Jäädytettiinkö kenttiä pelloille nousseen veden varaan?
25. Onko Sinulla muistikuvia pikkupoikien ja nuorten rakentamista lautoista, kopukoista, kanooteista ja muista vesillä liikkumisvälineistä?
26. Muistatko Turun keskusta-alueella järjestettyjä pienvenekilpailuja tai soutukilpailuja?
27. Millaisia muistikuvia Sinulla on ravintolalaivoista?
28. Oletko tutustunut joella oleviin suuriin purjelaivoihin, kuten Sigyniin ja Suomen Joutseneen? Millaisiin muihin aluksiin olet tutustunut?
29. Oletko käyttänyt joesta liikennöiviä saaristoaluksia?
30. Vuotuisjuhlat ja muut tapahtumat jokipenkereillä. Mitä tiedät kokoontumispaikoista jokiniityillä, kallioilla tai vastaavissa paikoissa? Oliko rannoilla vakituisia kokoontumis- ja juhlapaikkoja?
31. Missä on poltettu juhannuskokkoja tai muita valkeita? Kerro tapahtumista ja valmisteluista? Missä ja milloin? Ketkä osallistuivat?
32. Mitä ajattelet Turun keskustan joesta ”tapahtuma-areenana”? Millaisiin tapahtumiin olet osallistunut? Mitä ajattelet keskustan jokirannoilla järjestetyistä tapahtumista?
33. Millaisia kokemuksia Sinulla on jokivarren teollisuudesta? Monet tehtaat ovat muuttuneet asunnoiksi tai urheilu- ja kulttuuritiloiksi? Oletko työskennellyt jokivarren tehtaissa? Mitä tiedät Manillasta, Auran nahkatehtaasta, Liedon vanhasta meijeristä tai muista vastaavista yläjuoksun tehdas- ja tuotantolaitoksista? Mitä tiedät Kupittaan Saven junaradasta Halisten suvannolle?
Koordinaattori
Maija Mäki
Turun yliopisto / Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos
Puh. (02) 333 6479
S-posti. maija.j.maki@utu.fi
Lehtori
Timo J. Virtanen
Turun yliopisto / Kansatiede
Puh. (02) 333 5261
S-posti. timvir@utu.fi