Ihmisen joki -seminaari joesta, muistamisesta ja kaupungista kokosi Turun vesilaitosmuseoon joukon alan asiantuntijoita ja asiasta kiinnostuneita kuulijoita perjantaina 14.1.2011. Seminaari oli kulttuuripääkaupunkivuoden lähtölaukaus jokityölle, ja sen järjestivät Turun yliopiston Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen Kerrottu ja koettu Turku -hanke yhteistyössä Porin kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman, Aurajokisäätiön sekä Turun vesiliikelaitoksen kanssa.
Lehtori Timo J. Virtanen avasi seminaarin. Kuva: Maija Mäki.
Päivän mittaan seminaari tarjosi kuulijoilleen läpileikkauksen suomalaisesta joesta, niin osana ihmisten ja kaupunkien identiteettiä, kuin maisemaa, maataloutta, kulttuuriympäristöä ja teollisuuttakin. Seminaarin avannut Turun yliopiston kansatieteen lehtori Timo J. Virtanen muistutti puheenvuorossaan joen kokonaisvaltaisuudesta ihmisen elämässä. Hän kertoi joen visuaalisesta, rakennetusta, teollisesta ja esteettisestä muistista, ja korosti näiden muistien suojelemisen ja vaalimisen tärkeyttä. Joen erilaiset muistit näyttäytyvät meille Virtasen mukaan niin rakennuksissa, postikorteissa, elokuvissa, teollisuudessa kuin jokapäiväisessä arjessakin.
FT Maunu Häyrynen puhumassa suomalaisesta jokimaisemasta. Kuva: Maija Mäki.
Porin kulttuurintuotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman johtaja, FT Maunu Häyrynen pohti puheenvuorossaan jokea ja sen paikkaa suomalaisessa järvikeskeisessä kansallismaisemassa. Hän kuvasi joen merkityksellisyyttä niin suomalaisessa kuin eurooppalaisessakin historiassa, ja nosti esiin esimerkkejä joen käyttötarkoituksista eri vuosisatoina. Sekä Häyrynen että Turun yliopiston kansatieteen professori Helena Ruotsala näkivät joen paitsi rajana, myös ihmisiä ja yhteisöjä yhdistävänä tekijänä. Kotoisen Aurajokemme sijaan Häyrynen ja Ruotsala avasivat kuulijoille näkymän myös maamme pohjoisempiin jokiin. Kansatieteen professori Helena Ruotsala on tutkinut ylirajaisuutta Tornionjoen alueella, jossa joki ei ainoastaan erota kahta maata ja kansaa, mutta myös yhdistää ne aina kauppasuhteista avioliittoihin asti. Lähes kaikkien asiantuntijoiden puheenvuoroissa korostuikin ajatus joesta identiteettinä, väylänä ja kokonaisvaltaisena osana ympäristönsä ihmisten elämää.
Aurajokisäätiön kanssa tehdystä yhteistyöstä alkunsa saanut seminaari tuntui kokoavan yhteen asiantuntijoita, joilla kaikilla oli yhteinen tavoite, joen ja sen ympäristön kokonaisvaltainen kehittäminen ja vaaliminen. Turun matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskuksen ja matkailuakatemian ohjelmapäällikkö Päivi Lappalainen kertoi Aurajoen tekevän Turusta Turun, mutta otti esille myös turkulaisten jokikohteiden vaikean saavutettavuuden matkailijan näkökulmasta. Aurajoella olisi Lappalaisen mukaan paljon tarjottavaa niin matkailijoille kuin paikallisillekin, mutta kohteet ovat usein vaikeasti löydettäviä ja opasteet puutteellisia.
Aurajokisäätiön toiminnanjohtaja Sinikka Kauko-Vainio. Kuva: Maija Mäki.
Toiminnanjohtaja Sinikka Kauko-Vainio Aurajokisäätiöstä esitteli seminaarin osallistujille säätiön toimintaa. Säätiö tunnetaan jokeen liittyvän tutkimustoiminnan edistämisestä ja se tavoittelee omien sanojensa mukaan ekologisesti tervettä, vireää ja virkistävää Aurajokea. Ekologisuus olikin yksi merkittävimpiä teemoja Kauko-Vainion esityksessä ja hän mainitsi Aurajoen olevan merkittävä Saaristomeren kuormittaja. Aurajoen yläjuoksun ongelmiksi ovat Kauko-Vainion mukaan nousseet maatalouden sekä haja-asutusalueiden jätevedet. Kauko-Vainio nosti esiin myös positiivisia ajatuksia Aurajoen tulevaisuudesta puhdasvetisenä tapahtuma-areenana, virkistys- ja matkailukohteena sekä runsaan historian aarreaittana.
Paitsi näkökulmia Turun sekä pohjoisen jokiin, seminaari toi esille myös porilaista jokisuunnittelua. Porin jokikeskus -hankkeen Sari Parkkali antoi näkökulmaa toisenlaista rannikkokaupunkia halkovasta joesta ja sen vetovoiman ja käytön kehittämisestä. Porissa joen ja jokivarren käyttömahdollisuuksia on kartoitettu kyselyiden, ideapajojen sekä opiskelijoiden avulla. Maaliskuussa tullaan Porissa näkemään yhteistyötä myös turkulaisten kanssa, kun Luontotalo Arkissa järjestetään jokiaiheinen muistityöpaja 19.3.2011. Myös Turussa ja sen lähikunnissa tullaan kuluvan vuoden aikana näkemään Kerrottu ja Koettu Turku -hankkeen jokikokemuksia keräävä muistihuone.
Seminaarissa niin ikään esiintynyt Tytti Issakainen Koroinen2011 -hankkeesta korosti Koroisten alueen merkitystä Turun ja Aurajoen historiassa. Tätä historiaa herätetään Issakaisen mukaan henkiin Maarian pappilan pihassa kesällä 2011 draaman keinoin. Ihmisen Jälki -näytelmä seuraa kirkkoherra Ivar Tallgrenin kulttuuriperheen elämää ja sen vaikutuksia 1800- ja 1900-lukujen taitteen Turussa. Koroinen tarjoaa elämyksiä myös keväällä, kun Turun kristillisellä opistolla järjestetään 12.3.2011 klo 10-15 Aurajoki-teemainen työpajapäivä kaikille joesta kiinnostuneille. Tilaisuuteen voi tuoda aiheeseen liittyviä esineitä, asiakirjoja ja valokuvia, joista hahmotellaan Aurajoki-muistoihin liittyvä mielikuvakartta. Työpajassa esitellään myös aikaisemmin tehtyä aiheeseen liittyvää tutkimusta.
Vesilaitosmuseoon tutustuttiin Raili Järvisalon johdolla. Kuva: Maija Mäki.
Seminaarin luentoesitysten välillä seminaarivieraat pääsivät tutustumaan myös Turun vesilaitosmuseoon Raili Järvisalon johdolla. Järvisalo johdatti kävijät turkulaisen vesilaitoksen historiaan aina keskiajalta tähän päivään. Iltapäivällä seminaarissa saivat puheenvuoron myös alan opiskelijat Anne Simola ja Marianne Mäkinen Turun yliopiston kansatieteen laitokselta sekä Eeva Sinerjoki Porin maisemantutkimuksen koulutusohjelmasta. He esittelivät omia jokiaiheisia tutkimustöitään, ja valottivat niiden avulla niin Manillan tehdaskiinteistön osuutta Aurajoen teollisessa perinteessä, Aurajoen näkyvyyttä Turku 2011 -hankkeessa matkailun näkökulmasta kuin myös Kokemäenjoen teollista arvottamista. Kuten aiemmatkin esiintyjät, myös Simola, Mäkinen ja Sinerjoki osoittivat joen suuren merkityksen ihmisten ja kaupunkien elämässä, Ihmisen jokena.