Naisäänet soivat – kuuleeko Turku? – näyttelyyn liittyvässä oheistapahtumassa siirryttiin seniori-ikäisten lapsuusmuistoihin koulussa aikanaan laulettujen tuttujen säkeiden välityksellä. Entisessä Aurakadun tyttökoulussa nykyisin toimivan Nuorten taide- ja toimintatalo Vimman teatteritila toimi näyttämönä, kun paikalle saapuneet parikymmentä innokasta laulajaa Föriflikkojen reippaalla lauluryhmällä täydennettynä aloittivat tilaisuuden monia muistoja herättäneellä laululla ”Lapsoset ketterät kotihaasta.” Laulaen siirryttiin sujuvasti Peipon pesästä Kangasalalle kesäpäivän viettoon Sini Ojalan huolehtiessa matkareitistä ja äänessä pysymisestä. Sini myös taustoitti välijuonnoissaan kiinnostavasti laulujen historiaa säveltäjien ja sanoittajien kautta.
Yhteislaulutunnelmaa Vimmassa. Kuva: Sini Ojala.
Föriflikkojen Marja-Leena Rantanen kukitettiin tilaisuuden lopuksi kiitokseksi näyttelyn järjestämiseen liittyvästä suuresta panoksesta. Kuva: Sini Ojala.
Yhdessä laulaminen toimi tehokkaana tunnelman luojana ja vapauttajana, ja nostalgiset laulut herättivät osallistujia kertomaan niihin liittyviä niin iloisia kuin surullisiakin muistoja aikanaan koetuista tapahtumista ja tilanteista. Useiden laulunsanojen sisältämä tahaton komiikka ja epäloogisuus puolestaan kirvoittivat ilmoille raikuvan naurun. Laulumatka lapsuustunnelmiin sai kohottavan päätöksen, kun Suomen korkean taivaan alla lentävän leivon sävelet kiirivät voimakkaina historiallisen rakennuksen huoneisiin. Olimme saaneet kokea pienen tovin yhdessä laulamisen hyvää tekevää voimaa.