Waimonpuoli on Turussa miehenpuolta paljon lukuisampi. [–] Lutherilaisessa väestössä tuli 1.209 vaimoa kutakin 1.000 miestä kohden.
(Turun väestönlaskenta 1870)
Anu Lahtisen, Sini Ojalan ja Kirsi Vainio-Korhosen teos Naisten kaupunki – turkulaisten naisten historiaa julkistetaan 30.11.2010 klo 13.00 Turun pääkirjaston Studiossa. Teoksen kustantaja on Turun Historiallinen Yhdistys ja se on osa Kerrottu ja koettu Turku -hanketta, joka kuuluu Turku 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunkiohjelmaan.
Naisten kaupunki on laajalle lukijakunnalle tarkoitettu runsaasti kuvitettu teos, jossa tunnetut naishistorian tutkijat kirjoittavat Suomen vanhimman kaupungin historiasta tyttöjen ja naisten näkökulmasta. Kirjan ajallinen jänne ulottuu keskiajalta aina 1900-luvun loppupuolelle saakka ja teoksessa äänensä saavat kuuluviin erilaiset naiset piioista porvarskoihin ja laivatytöistä Turun linnan naisiin.
Kirja jakaantuu kolmeen osaan, joista kussakin keskitytään niin tyttöjen lapsuuteen kuin koulutukseen, luodaan katsaus naisten työhön ja ansaintamahdollisuuksiin, ja tutustutaan naisten elämänpiiriin niin perheen kuin laajemman yhteisön jäseninä. Teos sisältää myös lukuisia pienoiselämäkertoja Turun Annikkaisesta Irja Ketoseen ja Anni Polvaan. Niiden kirjoittajina on ollut varsinaisten tekijöiden lisäksi Turun yliopiston historia-aineiden opiskelijoita, jatko-opiskelijoita ja tutkijoita.
Naisten kaupunki – turkulaisten naisten historiaa osoittaa, etteivät naisten arkeen vaikuttaneet suurestikaan perinteisestä historiankirjoituksesta tutut hallitsijoiden vaihdokset tai Suomen valtiollisen aseman muutokset, vaan pienemmät lainsäädännölliset uudistukset, jotka koskivat esimerkiksi koulutusta ja elinkeinonharjoittamista. Naisten elämässä tietyt teemat ovat myös säilyneet tärkeinä vuosisadasta toiseen. Naiset ovat keskiajalta lähtien työskennelleet ravinnon, tekstiilien ja palveluiden maailmassa ja heidän elämäänsä ovat ohjanneet vahvasti perhe-elämän vaatimukset. Kaikkina aikoina on myös ollut naisia, jotka ovat olleet omassa yhteisössään merkittäviä toimijoita ja vaikuttajia.
Suomen varhaisen naishistorian asiantuntija, dosentti Anu Lahtinen (Pohjolan prinsessat, 2009 ja Skandaali! Historian parhaat lööpit, 2006) tuo esimerkiksi esiin miten edusmiehisyydestä huolimatta keskiajan ja 1500-luvun naiset saattoivat toimia aktiivisesti porvarisperheissä. ”Turun linnan kolmen Katariinan” ohella 1500-luvun Turussa vaikuttivat kolme Valborgia, jotka kaikki toimivat kauppahuoneiden johtajina. Turun yliopiston Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen (Suomen herttuattaren arvoitus 2009, Sophie Creutzin aika, 2008) puolestaan paljastaa, miten tyttöpensionaatin pitäjä Anna Salmberg loi turkulaisille tytöille virikkeellisen oppimisympäristön, josta hyötyivät Suomen varhaiset naiskirjailijat Wendla Randelin ja kansallisrunoilijan puoliso Fredrika Runeberg (silloinen Tengström). Filosofian maisteri Sini Ojala taas johdattaa lukijansa yksityisten pientenlastenkoulujen, tyttökoulujen ja oppikoulujen kautta eteenpäin sivistyksen portaita aina ensimmäisiin turkulaisiin naisprofessoreihin saakka.
Yhteystiedot:
Anu Lahtinen: anulah(at)iki.fi / 0400 906 353
Kirsi Vainio-Korhonen: kirsi.vainio.korhonen(at)utu.fi / 041 548 5638
Sini Ojala: sini.h.ojala(at)gmail.com / 044 528 1361
Meri Heinonen (toimittaja, arvostelukappaletilaukset): meri.heinonen(at)utu.fi / 040 755 2848
Maija Mäki (koordinaattori, Kerrottu ja koettu Turku): maija.j.maki@utu.fi / 02 333 6479