Date: Wed, 28 Sep 1994 20:45:27 +0200 (EET) From: Marko Olavi Lehti <malehti@utu.fi> To: h-verkko@sara.cc.utu.fi Subject: Re: Metodikirja
On Sun, 25 Sep 1994, Hannu Salmi wrote:
> Esittelen tassa lyhyesti vain oman ajatukseni. Siitakin olisi
> mukanaa kuulla kommentteja.
>
> Sellainen 'metodikirja', jonka itse haluaisin lukea, sisaltaisi
> metodista itserefleksiota ja asettaisi historioitsijoiden tyo-
> menetelmat historialliseen kontekstiin. Nahdakseni vanhemmissa,
> saantokokoelman kaltaisissa oppaissa metodiikka on nahty tietylla
> tavalla ei-historiallisena.
>
> Taman tavoitteen voisi toteuttaa julkaisemalla seka vanhoja, klassi-
> sia teksteja etta tuoreempia uudelleenarviointeja. Kirja olisi siis
> eraanlainen lukukirja. Se jasentyisi tiettyjen teemojen mukaan,
> ja kukin teema pitaisi sisallaan myos klassisia teksteja. Esimerkiksi
> jos mukana olisi luku 'Lahdekritiikki', se voisi sisaltaa mm. Droysenin
> ja Renvallin perusteksteja (varustettuna toimittajien laatimin juonnoin)
> seka lahdekritiikin uudelleenpohdiskelun, hyvan case studyn lahde-
> kriittisesta paattelysta, tms.
>
> Terv.
> Hannu S.
>
>
N{hd{kseni metodikirjassa on kaksi puolta: tekninen ja n{kemyksellinen.
Tekninen puoli pit{{ sis{ll{{n sis{isen- ja ulkoisen l{hdekritiikin ynn{
muun teknisen apuv{lineist|n. Uuden t{llaisen teoksen julkaiseminen
tuskin on tarpeellista, mink{ Hannu toteaakin.
Se, mit{ kaivataan ja mihin tulisi keskitty{, on historian tutkimuksen eri n{k|kulmien esitt{minen. Historian tutkimuksen olennaisin l{ht|kohta on aina onnistunut kysymyksen asettelu ja n{k|kulman valinta. T{t{ taitoa ei tietenk{{n voida suoraan opettaa, mutta kysymyksen asettelun formulointi ja n{k|kulma perustuvat aina, johonkin tutkijan laajempaan n{kemykseen n{hd{ ja hahmottaa maailmaa. Erilaisten uusien ja vanhojenkin historiak{sitysten esitt{minen olisi t{ss{ mieless{ olennaista. Uudenlaiset n{k|kulmat siit{, mik{ on olennaista historiassa, muuttavat aina eniten historiaa. Ne my|s tekev{t uusista l{hderyhmist{ relevantteja tutkimuksen kannalta. Esimerkiksi laajempi n{kemys kansainv{lsien suhteiden toiminnasta tekee diplomaattisten asiakirjojen ohella t{rkeiksi l{hteiksi my|s ajan poliittiset pamfletit, lehdet, pilakuvat jne. Jos ei tutkita en{{ yksitt{isiu{ diplomaattisia tekoja vaan yleist{ diplomaattista ja poliittista kulttuuria muuttuvat n{m{ l{hderyhm{t relevanteiksi, mit{ ne eiv{t olleet vanhemmalle tapahtumahistoriaan keskittyneelle diplomatian historialle.
Eli jos asia ei tullut selv{ksi, se mit{ tarvitaan, on artikkelikokoelma, jossa eri kirjoittajat esitt{v{t erilaisia n{kemyksi{ laajempia tai spesifimpi{ erilaisista n{k|kulmista hahmottaa maailmaa ja historiaa.
Marko L.