Date: Wed, 3 Aug 1994 13:04:58 +0300 From: Timo Ala-Vähälä <talavaha@kruuna.hut.fi> To: heikki emil lempa <helempa@midway.uchicago.edu> Subject: Re: Affektit historiallisina ideaalityyppeina
On Tue, 2 Aug 1994, heikki emil lempa wrote:
>
> On Tue, 2 Aug 1994, Timo Ala-Vähälä wrote:
>
> >
> >
> > On Tue, 2 Aug 1994, heikki emil lempa wrote:
> >
> > > Mita itse asiassa tarkoittaa "lahteista tarkastamalla"?
> > > Niita katselemalla eteemme ei suinkaan tule menneisyyden
> > > maailmaa eika edes menneisyyden kasitteita vaan pelkkia
> > > sanoja.
> >
> > Olen samaa mielta. Toisaalta katson, etta sanojen
> > merkitysta ei voi selvittaa vertaamalla niita "aikakauden
> > ideaalityyppeihin", vaan tekstiyhteyksiin, ja termin omaan
> > historiaan. Tasta kuitenkin seuraa
>
> yliteoretisoidut ja -sosiologisoidut tulkinnat). Weberin
> tekniikkana tuntuu olevan ainakin parissa kohtaa
> (kalvinismin ja presbyterianismin tulkinnassa) ottaa
> lahtokohdaksi pelkka teksti, joka ei lisaksi ole vain
> kuvaus vaan ennen kaikkea normatiivinen. Seuraava askel ei
> kuitenkaan ole tekstin ymmartaminen sen kontekstin (toisten
> tekstien) avulla vaan tekstin idean puhtaaksiviljely.
Miten Weber pystyy selvittamaan tekstin idean vertaamatta sita toisiin teksteihin. Kasittaakseni mikaan teksti ei voi olla niin itseriittoinen, etta siina olevien sanojen merkitys voidaan selvittaa vertaamatta niile muissa teksteissa annettuihin merkityksiin.
> > puolustan menettelytapaani. Ennen yleistamista on
> > eriteltava. Muuten kay helposti niin, etta tutkija ei
> > selvita tekstin sisaltoa kunnolla, vaan valikoi siita vain
> > sen, mita tarvitsee ennakko-olettamiensa tukemiseksi.
>
> Miten puhdas induktiivinen tieto on mahdollista historiassa?
> Ei kai mitenkaan. Meilla on aina JO yleistyksia ja kyse on
> vain siita haluammeko formuloida ja terastaa niita modernin
> maailman vai tutkittavan kohteen kasitteellisessa
> ymparistossa.
Erittely ja induktio ovat eri asioita. Erittely tarkoittaa kasitteen jakamista mahdollisiin elementteihin tai sen maaritelman etsimista, jonka tutkittavan ajan oppineet ovat kasitetta esittavalle termille antaneet tai sitten termin sisallon paattelya muiden johtolankojen avulla. Erittelyn taustalla on aina jokin jasentymaton mielikuva siita, jota tutkimuksen avulla etsitaan. Induktiolla ymmarran taysin uuden kasitteen maarittelya ennestaan tuntemattoman aineiston pohjalta. (Induktion kasite on voimakkaasti muuttunut sitten Aristoteleen paivien, kasittelen asiaa hieman gradussani, ja voisin keskustella asiasta enemman, kunhan saan tyoni valmiiksi.)
Todettakoon, etta olen ehka ymmartanyt termit "yleistys" ja "ideaalityyppi" väärin. Kasitin niilla luonnehdintoja, jotka nousevat niin yleiselle tasolle, etta niiden avulla ei enaa ymmarra tutkimuskohteen sisaista dynamiikkaa. Tallainen yleistys on esimerkiksi se, etta "ranskan kielessa puhekieli on paljon kauempana kirjoitetusta kielesta kuin, mita asia on suomen kielen osalta". Tallainen yleistys on kiistatta tosi, mutta se ei auta ymmartamaan ei puhuttua eika kirjoitettua tekstia.
terv. Timo