Date: Wed, 3 Aug 1994 17:44:36 +0300 From: heikki emil lempa <helempa@midway.uchicago.edu> To: Historiaverkko <Akoivu@utu.fi>, Aollila@utu.fi, Subject: Re: Affektit historiallisina ideaalityyppeina
On Wed, 3 Aug 1994, Timo Ala-Vähälä wrote:
> On Tue, 2 Aug 1994, heikki emil lempa wrote:
>
> > On Tue, 2 Aug 1994, Timo Ala-Vähälä wrote:
> >
> > tuntuu olevan ainakin parissa kohtaa (kalvinismin ja
> > presbyterianismin tulkinnassa) ottaa lahtokohdaksi pelkka
> > teksti, joka ei lisaksi ole vain kuvaus vaan ennen kaikkea
> > normatiivinen. Seuraava askel ei kuitenkaan ole
> > tekstin ymmartaminen sen kontekstin (toisten tekstien)
> > avulla vaan tekstin idean puhtaaksiviljely.
>
> Miten Weber pystyy selvittamaan tekstin idean vertaamatta
> sita toisiin teksteihin. Kasittaakseni mikaan teksti ei voi
> olla niin itseriittoinen, etta siina olevien sanojen
> merkitys voidaan selvittaa vertaamatta niile
> muissa teksteissa annettuihin merkityksiin.
Tama tietenkin seuraa, mutta vasta sitten kun Weber on selvittanyt kalvinismin kapitalistisen rationalismin. En nyt lahde tarkemmin erittelemaan Weberin metodia, mutta se on jotensakin seuraavanlainen. Ensinnakin hanella on hypoteesi, joka sanoo, etta uskonnollisen dogmin ja taloudellisen rationaliteetin valilla on kasitteellinen yhteys. Kun han nyt ottaa Calvinin tekstin analysoitavakseen, niin sen rationalisoinnin tai idealisoinnin suuntanana on aina talous. Weber kysyy esimerkiksi: kun ihmisen pelastus on kiinni vain ja vain jumalan armosta, niin mita loogisia seurauksia tasta voisi olla a) ihmisen maallisen toiminnan kannalta yleensa ja b) hanen taloudellisen toimitansa kannalta erityisesti. Toisin sanoen Weber eksplikoi julki calvinin teologisen dogmin implikoimat sekulaarit normit. Kysyit vertailua muihin teksteihin. Vastus on, etta eksplikaation valttamaton ehto ei suinkaan ole vertailu muihin aikalaisteksteihin. Kyse on vain tietyn kasitteellisen jarjestelman LOOGISTEN mahdollisuuksien esiin tuomisesta. Historiallista tama spekulaatio - siitahan on kyse - on siksi, koska se perustuu tietylle historialliselle tekstille tai tekstikorpukselle. Olisi mielenkiintoista kokeilla missa mielessa voisimme tehda samaa esim. "kunnianhimon" tai jonkin muun affektin suhteen. On viela huomattava, etta Weberin kayttama teksti oli erittain vaikutusvaltainen - normeeraava - ja edustva, joten mahdollisen kunnianhimo-analyysin olisi perustuttava myos erittain yleiseen ja laajalti luettuun tekstiin.
Heikki