Date: Mon, 10 Oct 1994 12:27:21 GMT+0200 From: HANRUONA@sara.cc.utu.fi To: h-verkko@sara.cc.utu.fi Subject: Re: Metodikirja
>
>Itse olen taipuvainen ajattelemaan, etta puhuessamme tarkoittamisesta
>viittaamme ajatussisaltoon, emme mielen ulkopuolisiin olioihin. Tama
>vaikuttaa kaytannollisemmalta, koska on olemassa joukko sanoja, joille
>loytyy maaritelma, mutta ei vastaavaa oliota mielikuvituksen ulkopuolelta.>
(...)
>Oletan etta nama asiat ovat tuttuja filosofian ja kielitieteiden
>harrastajille. Nyt koetan pohtia, miten tama asia liittyy
>historiantutkimukseen.
>
Kommentoimatta tätä muuten kommentoin, että kielifilosofiassa tätä on tosiaan
pohdittu kovasti: "yksisarvinen" on muistaakseni filosofien mieliesimerkki
oliosta, josta voidaan puhua, mutta jota ei voida näyttää.
>Ajatusisaltojen osalta voitaneen olla kahta mielta. Platonilaisittain
>ajatellen voidaan vaittaa, etta jokainen maaritelma tavoittelee
>jotain arkkityyppia eli ideaa, joka on ikuinen ja muuttumaton. Itse
>olen kuitenkin taipuvainen ajattelemaan, etta sanojen merkityssisallot
>muuttuvat historian kuluessa, eika - joitain poikkeuksia lukuunottamatta -
>ole olemassa arkkityyppeja, joihin merkitykset voisi kiinnittaa.
>Poikkeuksilla tarkoitan matematiikan ja logiikan kasitteita.
>
Olen eri vaiheissa (sosiologisia) tutkimuksiani joutunut miettimään, miten joku
käsite pitäisi määritellä. Luja vakaumukseni on se, että jossain mielessä
"oikean" määritelmän etsiminen on kerta kaikkiaan turhanpäiväistä puuhaa. En
kuitenkaan ole sitä mieltä, että käsitteitä voidaan määritellä täysin
sopimuksenvaraisesti. Ei voida sopia, että "tässä tutkimuksessa
yhteiskuntaluokalla tarkoitetaan ihmisten jakautumista ryhmiin silmien värin,
pituuden ja painon mukaan". Miksi ei voida? Siitä syystä, että tuollainen
määritelmä on täysin vastoin "yhteiskuntaluokka"-käsitteen käyttötraditiota.
Se, että määritelmän pitää jossain mielessä vastata vakiintunutta käyttöä, ei johdu siitä, että vakiintunut käyttö liittyisi arkkityyppiin tai universaaliin ideaan. Käsitteiden tehtävä on kommunikoida ajatuksia ja jonkin käsitteen tavallisesta käyttöyhteydestä rajusti poikkeava käyttö ei yleensä kommunikoi oikealla tavalla. Vastaanottajat kuitenkin "lukevat" tekstin käsitteen vakiintuneen käyttöyhteyden kehyksessä ja sekaannukset ovat väistämättömiä.
En kumminkaan näe "vakiintunutta käyttöä" mitenkään ahtaana. Esimerkiksi yhteiskuntaluokan määrittely eri kriteerein on nähdäkseni mahdollista ilman että astutaan käyttöyhteyden ulkopuolelle: biologiset ominaisuudet eivät kuitenkaan kuulu luokkaa määritteleviin tekijöihin. Hannu R