Date: Thu, 30 Jun 1994 12:20:02 +0300 From: Jukka Tapani Sarjala <juksar@utu.fi> To: akoivu@utu.fi, aollila@utu.fi, hansalmi@utu.fi, Subject: Vihjeitä & täydennyksiä
! 1 Vihjeeksi kaikille niille historiaverkkolaisille, joille ei tule Tiede & Edistystä ja jotka ovat kiinnostuneita manan majoille menneen (?) neuvosto- järjestelmän kulttuurihistoriasta. Etsikää käsiinne lehden uusin numero (2/1994), johon Jukka Gronow on kirjoittanut hienon artikkelin "Luksus neuvostojen maassa eli kaviaarivoileivän arvoitus". Juttu lienee ensimmäisiä Suomessa julkaistuja historiallisesti orientoituneita katsauksia neuvostokitschiin, ylellisyystarvikkeisiin ja niiden sosiaalisiin taustaehtoihin. Mistä ja miten syntyivät vaaleanpunainen shamppanja ja Revontuli-hammastahna?
! 2 Tässä hiukan täydennystä Heikin esittämään kirjallisuusluetteloon, jossa käsitehistoriallista tutkimusta "affektin" ja "tunteen" eroista oli mainittu aika vähän:
Albert, Karl: Pathos, Affekt, Gef~hl (Alber, Freiburg 1981).
Baasner, Frank: Der Begriff "sensibilite" im 18. Jahrhundert (Winter, Heidelberg 1988).
Campe, R~diger: Affekt und Ausdruck (Niemeyer, T~bingen 1990).
Körner, Hans et al. (Hrsg.): Empfindung und Reflexion. Ein Problem des 18. Jahrhunderts (Olms, Hildesheim & New York 1986).
Die ästhetische Leidenschaft. Texte zur Affektenlehre im 17. und 18. Jahr- hundert (Olms, Hildesheim & New York 1987).
Neubauer, John: The Emancipation of Music from Language. Departure from Mimesis in Eighteenth-Century Aesthetics (Yale University Press 1986).
! 3 Kommentti affektikeskusteluun: Affektin ja tunteen suhde on ymmärrettävä meidän ennakkokäsityksiämme artikuloivaksi probleemaksi. Ajatus tunteen modernisuudesta lienee saksalaisten romantikkojen aikaansaannosta. Heille "Gef~hl" merkitsi jotakin käsitteellisesti määrittelemätöntä, sanojen tuolla puolen olevaa kokemusta. 1800-luvulla tieteellistämisintoilijat tekivät ilmiöstä psykologian tutkimuskohteen. Kun affekti ja tunne erotetaan toisistaan, monet ottavat kantaa juuri tuohon romantikkojen konseptioon. Tämä näkyy esim. Heikin käsityksissä. Hannu ja Timo hakevat vauhtia antiikista ja myöhäiskeskiajalta saakka. Konteksteja on siis monia. Itse tulen keskittymään barokin ajan affektiopin ja 1700-luvun jälkipuoliskolle ominaisen sensibiliteetti-kultin väliseen saumaan. Luullakseni silloin on mahdollista tarkastella tunne/järki -dikotomiaa niin, että sekä modernin maailman ennakkokäsitykset että meille jokseenkin vieras affektien representaatio ovat molemmat kuvassa mukana. Ylipäänsä vaikuttaa siltä -- ainakin musiikinestetiikan näkökulmasta tarkasteltuna -- että kysymykset affekteista ja tunteista ovat voimakkaasti ideologisia kysymyksiä. Kiistat liittyvät kunkin ajan yhteiskunta- ja taideteoriaan, moraalioppeihin jne. Miten päästä sieltä kohti arkipäivää?
Jukka S.