Date: Thu, 30 Jun 1994 09:29:56 +0300 From: Timo Ala-Vähälä <talavaha@kruuna.hut.fi> To: heikki emil lempa <helempa@midway.uchicago.edu> Subject: Re: Mista affekteja loytaa?
On Wed, 29 Jun 1994, heikki emil lempa wrote:
> Olisin kiinnostunut inventoimaan a) traditioita, joissa on
> kasitteellistetty affekteja ja tunnetta; b) lahderyhmia,
> joiden pohjalta voisi konkreettisesti tutkia affekteja ja
> saada eri savyja tunteeseen.
>
> Itsellani tulee mieleen seuraavia traditioita. Tarkoitan nyt
> tietynlaisia genreja, joilla on ollut pitempiaikaista
> normatiivista vaikutusta suurelle ihmisryhmalle:
>
> a. stoalainen, augustinolainen ja aristotelinen filosofia
> b. laaketiede
> c. retoriikka (puhetaito + kaikki taiteet)
> d. reformoitu teologia: niin katolinen kuin luterilainen,
> erityisesti pietismi
> e. pedagogiikka (1500-luvulta systemaattisesti kaytosoppaat)
>
Hei!
Sattuipa kysymyksesi hyvaan saumaan. Selailin eilen Augustinuksen teosta De Civitate Dei, ja loysin siita tunteiden historia kannalta mielenkiintoista tekstia.
Teoksensa yhdeksannessa kirjassa Augustinus pohtii, kumpi on sanalle "pathee" parempi kaannos, affekti vai passio. Kokonaisuudessaan teksti kuuluu seuraavasti:
"Duae sunt sententiae philosophorum de his animi motibus, quae Graeci "pathee", nostri autem quidam, sicut Cicero, perturbationes, quidam affectiones vel affectus, quidam vero, sicut iste, de Graeco expressius passiones vocant." De Civitate Dei, lib. IX, cap.IV.
Augustinus siis pitaa kaannosta "passio" parempana. (Tuomas A siteeraa omassa esityksessaan passioista tata tekstin kohtaa.)
Hiukan myohemmin Augustinus erottaa kaksi traditiosta: Platonis-aristotelisen ja stoalaisen. Erona Augustinus pitaa sita, etta edelliset uskoivat, etta jarki voi ohjata tunteita, kun taas jalkimmaiset sen kielsivat.
Augustinus itse katsoi, etta ihmisen hyveet ohjaavat sita, miten han tunteensa kokee. Toisaalta hanen kasityksensa hyveista poikkeaa Aristoteleen mallista. Teoksensa loppupuolella han toteaa, etta aitoja hyveita ei ole ilman uskonnollista vakaumusta. En kuitenkaan saanut selville, katsoiko Augustinus, etta tuo vakaumus tulee Jumalan lahjana, vai uskoiko han, etta ihminen voi itse saavuttaa sen.
Skolastikot katsoivat, etta ihminen saattoi saavutta habituksen kahta tieta, harjaannuksen kautta tai Jumalan armosta. Edellisen he omaksuivat selvasti Aristoteleelta, jalkimmaisen ehka Augustinukselta.
Augustinuksen teoksesta on julkaistu englannin kielinen pokkariversio, joka loytyy ainakin kulttuurihistorian laitokselta.
Luonnosmaisin terveisin Timo