Date: Tue, 15 Nov 1994 10:14:22 +0200 (EET) From: Janne Kalevi Tunturi <jantun@utu.fi> To: h-verkko@sara.cc.utu.fi Subject: Re: kirjapainokirja
On Tue, 15 Nov 1994, Hannu Salmi wrote:
> on ulotettu koko Lansi-Eurooppaan (mm. Roger Chartier). Sama
> patee mielestani (ainakin) muutamiin saksalaisiin tutkimuksiin. Eiko
> lukuyhdistystoiminta ollut ennen kaikkea saksalainen ilmio? Voi
> perustellusti kysya, missa maarin esimerkiksi Koselleckin ja Habermasin
> ideat soveltuvat ranskalaiseen ja englantilaiseen tilanteeseen.
Hannun kysymys on t{rke{. En pysty siihen tarkemmin vastaamaan, mutta kaksi huomiota:
(a) Katselin juuri Clarendon Pressin (Oxfordin kirjapaino) taman vuoden uutuusluetteloa ja vaikutti silta, etta 1700-luvun tutkimuksen suosituin aihe oli kriittinen tai poliittinen julkisuus: miten tiedot levisivat parlamentista, miten tehtiin propagandaa jne. Referaateista paatellen lahes kaikki tutkimukset kasittelivat nimenomaisesti kirjapainon ja painetun sanan osuutta tassa. Amerikkalaisissa toissa (esim. mainitsemani Calhounin toimittama kirja) painopiste on toistaiseksi ymmartaakseni ollut enemmankin yhdistyksissa - ehka sen takia, etta Strukturwandel der Offentlichkeit englanninnettiin vasta v. 1989. Alkuinnostus on ollut suurta.
(b) Entapa lukuseurat suomalaisesta nakokulmasta? Olen valmistellut pienta esitysta Turun lukuseurasta (1798-1823). Sinne oli tilattu aikakauden johtavat saksalaiset kulttuurilehdet, ja niita luettiinkin innostuneesti, mutta muuten toiminta oli "tyypillisen" suomalaista. Ylimmat virkamiehet sinne kokoontuivat. Avointa keskustelua ei varmaankaan paassyt syntymaan, silla jasenena oli myos itse kenraalikuvernoori.
Lukuseurassa kavivat yliopiston opettajat ja hovioikeuden jasenet seka eraat upseerit. Minkaanlaista merkkia laajemmasta kriittisesta keskustelusta en ole havainnut. Sivistystasoa seura kirjastoineen varmasti nosti, silla sen kokoelmiin tilattiin mm. Novaliksen kirjoituksia hyvin pian niiden ilmestymisen jalkeen.
Terv. Janne Tunturi