Date: Tue, 08 Nov 1994 12:12:26 -0800 (PST) From: Hannu Salmi <hansalmi@utu.fi> To: H-VERKKO@sara.cc.utu.fi Subject: Re: On relativism
On Tue, 8 Nov 1994, Jukka Tapani Sarjala wrote:
> >Miksi menneisiin aikoihin "siirtyminen" olisi
> >meille vaivatonta, jos kasityksemme totuudesta on relativistinen?
>
> Tata vaitetta ei voi johtaa aiemmin esittamistani vaitteista.
Esittamani johtopaatos on kylla hyvin lahella, koska kirjoitit:
> Jos meilla naet
> ei olisi tuota ideaalia, siirtyminen menneiden aikojen ymmarryksenmuotoi-
> hin ja todellisuuskasityksiin olisi vaivatonta
Jatkan viela vahan painovoima-asiasta. Kirjoitit:
> On kai omaa syytani, etta historiaa varten tarkoitetussa verkossa
> yritamme keskustella painovoimasta muiden harmiksi. En puutu asiaan enaa,
> mutta painovoiman kumoamisteoriasi voisit joskus esittaa jossakin toi-
> sessa yhteydessa. Tulossa lienee nk. tieteellinen sensaatio.
En todellakaan halunnut ryhtya harrastelijafyysikoksi ja "sensaatiokin" on esitetty jo kauan sitten. Mutta minusta kysymys oli olennainen, koska kirjoitit, etta meilla on tiettyja "dogmeja", jotka negaation kautta kaantyvat voitoksemme. Ensinnakin: meilla on varmasti hyvin erilaisia "dogmeja". Niinkin fundamentaalilta tuntuva asia kuin painovoimateoria ei ole dogmi kaikille. Toiseksi: kirjoitit, etta absoluuttisen totuuden ideaali tarjoaa sellaisen vastuksen, joka auttaa meita kaymaan keskustelua kohteen kanssa ja ymmartamaan sen fundamentaalin toiseuden. Kun havainnollistan tata itselleni tieteenhistoriallisella esimerkilla eli painovoimateorian arvioinnilla, minun on vaikea nahda, etta newtonilainen dogmatiikka olisi ollut erityinen ansio tai valttamaton vastus painovoimateorian ongelmien ja rajoitusten tajuamisen kannalta. (Niin kuin sanoin, newtonilainen dogmatiikka ja Newton ovat eri asioita, silla Newton piti painovoimateoriaa vain matemaattisena apuvalineena, ei todellisuutta jaannoksettomasti kuvaavana formulana. Newton siis itse naki teoriansa rajallisuuden.)
Jos kysyisin viela provosoivasti: auttoiko "absoluuttisen totuuden ideaali" esimerkiksi neuvostoliittolaista historian- kirjoitusta kovin pitkalle?
Tama kaikki ei tarkoita sita, etta pitaisin historiantutkimusta jotenkin helppona (painvastoin!) tai etten nakisi esimerkiksi esimodernin maailman voimakasta erilaisuutta omaan aikaamme nahden. Helsingissa kaydessaan Carlo Ginzburg puhui vieraannutta- misesta tai outouttamisesta tarkeana historioitsijan tyovalineena ja henkisena asenteena. Olen ehdottomasti samaa mielta.
Terv. Hannu