Date: Tue, 08 Nov 1994 09:01:42 -0800 (PST) From: Hannu Salmi <hansalmi@utu.fi> To: h-verkko@sara.cc.utu.fi Subject: Re: On relativism
On Mon, 7 Nov 1994, Jukka Tapani Sarjala wrote:
> Kun lahestymme menneisyytta (yleensa mita kaukaisempaa, sita
> tyolaampaa ymmartaa), meilla on absoluuttinen perusta, jolta lahdemme
> liikkeelle: oma tietoisuutemme ja sen dogmit.
Anteeksi, etta olen kyselytuulella, mutta mitka ovat dogmit?
> Absoluuttisen totuuden ideaa-
> lin olemassaolon voi todistaa ikaan kuin negatiivisesti. Jos meilla naet
> ei olisi tuota ideaalia, siirtyminen menneiden aikojen ymmarryksenmuotoi-
> hin ja todellisuuskasityksiin olisi vaivatonta, koska silloin absoluutti-
> sen totuuden ideaali ei tarjoaisi minkaanlaista vastusta eika olisi ikaan
> kuin haittaamassa tuota siirtymista.
Ymmarran kylla, mutta minun on jotenkin vaikea hyvaksya tata "negatiivista todistusta". Miksi menneisiin aikoihin "siirtyminen" olisi meille vaivatonta, jos kasityksemme totuudesta on relativistinen? Jos meilla on vaikeuksia lahestya mennytta maailmaa, miksi se johtuisi "absoluuttisen totuuden ideaalista"?
> Eiko sinustakin olisi aika haastavaa
> ja vaikeaa tutkia esimerkiksi keskiajan kulttuuria, kun kerran sen
> adekvaatissa kuvauksessa ei voi kayttaa esim. painovoimateoriaa (Newtonin
> keksinto, julkistettiin v. 1687), vaan ehka Aristoteleen teoriaa
> liikkeista? Meille painovoimateoria on ehdottoman tosi (haluaisin nahda
> sellaisen tyypin, joka sen vakavissaan kiistaa).
Relativistina voisin sen tassa kylla vakavissani kiistaa. Miksi ihmeessa painovoimateoria olisi meille ehdottoman tosi? Minusta tuntuu, etta mekaniikan tutkimuksessa on paasty pidemmalle nimenomaan *sen ansiosta*, etta Newtonin painovoimateorian ehdoton totuudellisuus ja absoluuttisuus on hylatty! Newton itse piti paino- tai vetovoimaa enemman matemaattisena apuneuvona kuin fysikaalisena todellisuutena. Tasta huolimatta Newtonin seuraajat tekivat teoriasta fysikaalisen maailman ymmartamisen tarkeimman perusteen. (Siteeraan tassa suosikkikirjaani, Ivar Ekelandin Ennakoimattoman matematiikkaa.) Painovoimalakihan sanoo, etta massa vetaa puoleensa toista massaa suorassa suhteessa massojen tuloon ja kaanteisessa suhteessa massojen etaisyyden nelioon, ei muuta. Se ei kerro, mita on massa, mita on veto- voima, miten se voi vaikuttaa tyhjion erottamien kappaleiden valilla, jne. Newton kuvasi kaiken lisaksi ideaalitilannetta, jollaista ei loydy fysikaalisesta todellisuudesta. Han kuvasi kahden kappaleen suhdetta, mutta, kuten tiedetaan, kolmannen kappaleen mukaantulo sekoittaa kuvion taydellisesti.
Missa nyt on ehdoton totuus?
> Kun kirjoitin tuosta tahtitaivaalle katsomisesta, yritin havainnollistaa
> luonnonkauneuden ja inhimillisen tietoamistarpeen suhdetta. Universumi
> nayttaytyy meille aina jollakin tavoin jarjestettyna, kokonaisena - sys-
> teemina, jolla on mittasuhteet ja harmoniaa.
Yhta hyvin voisi kirjoittaa: universumi nayttaytyy epajarjestyksena, sirpaleisena, kaaoksena, disharmoniana...
Hannu S.