Date: Mon, 07 Nov 1994 11:57:59 +0200 (EET)
From: Timo Ala-V{h{l{ <talavaha@kruuna.hut.fi>
To: h-verkko@sara.cc.utu.fi
Subject: Re: On relativism
On Thu, 3 Nov 1994 HANRUONA@sara.cc.utu.fi wrote:
>
> Tähän nyt ei tullut Timon mailia, mutta haluan kommentoida tulkintaa, että
> esitän totuuden kriteeriksi todelta "tuntumista". En ymmärrä yhtään.
> Esitin, että teorioiden menestyksekkyys on pragmaattinen kriteeri päätellä,
> onko jokin teoria lähempänä totuutta kuin jokin toinen. Ihmistieteissä
> menestyksekkyys liittynee yleensä kai selittämiseen, muissa tieteissä on sitten
> muitkakin, enemmän käytännöllisiä menestyksen kriteerejä.
>
> Hannu
Syyllistyin ehka ylitulkintaan, mutta viittasin kylla tekstiisi, jossa sanoit, etta menestyvan teorian toden kaltaisuus on viime kadessa uskon asia (ainakin osittain). Jos taman tapainen asian on osittain uskon asia, se on sita kokonaan, kuten tulo on nolla, jos sen yksi tekija on nolla.
Olen pohtinut tata asiaa aiemmin lahinna Aristotelesta ja Descartesia lukiessani. Aristoteleen mukaan ihminen erottaa tiedon alkutekijat harjaannuksen myota. Tata harjaannusta varten on olemassa oma habituksen lajinsa (nous), joka ei tarkoita samaa asiaa kuin rationaalinen sielu, vaan on eras sen toiminta-alue, joka kehittyy harjaannuksen myota. Keskeisin esimerkki tiedon alkutekijoista on kolmannen poissuljetun laki, eli jokin on tai ei ole, mutta kolmatta vaihtoehtoa ei ole.
Descartes puolestaan pohti teoksessaan Meditatioms metaphysiques sita, mika on niin vaajaamatonta, ettei sita voi epailla. Han maarittelee tutkimusohjelmansa esim. Toisen meditaation alussa:
"La Meditation que je fis hier m'a rempli l'esprit de tant de doutes, qu'il n'est plus desormais en ma puissanse de les oublier. Et cependant je ne vois pas de quelle facon je les pourrai resoudre; et comme si tout `a coup j'etais tombe dans une eau tres profonde, je suis tellement surpris, que je je puis ni assurer mes pieds dans le fond, ni nager pour me soutenir au-dessus. J'efforcerai neanmois, et suivrai derechef la meme voi o`u j'etais entre hier, en m'eloignant de tout ce quoi je pourrai imaginer le moindre doute, tout de meme que si je connaissais que cela fut absolutement faux; et je continuerai toujours dans ce chemin, jusqu'`a ce que j'aie rencontre quelque chose de certain ou du moins, su je ne puis autre chose, jusqu'`a ce que j'aie appris certainement, qu'il n'y a rien au monde de certain."
Descartes etsii pohjaa varmalle tiedolle, ja hanen kriteerinsa on se, loytyyko mitaan, mita ei voisi epailla. Mita muuta tama on kuin subjektiivinen tunne jonkin perustavan asian totuudesta.
Onko olemassa muuta keinoa maarittaa tiedon perustaa? Oletan, etta edettiinpa mita tieta hyvansa, aina palattiin perusolettamiin, joita ei voi johtaa mistaan, ja tallaisen perusolettaman viimeinen kriteeri on aina se, etta se tuntuu (!!) oikealta tai parhaalta.
Terv. Timo Ala-Vahala