Date: Wed, 12 Oct 1994 09:18:20 -0500 (CDT) From: heikki emil lempa <helempa@midway.uchicago.edu> To: H-verkko <H-VERKKO@sara.cc.utu.fi> Subject: Re: Historiankirjoitus ja legitimaatio
On Wed, 12 Oct 1994 HANRUONA@FIRIEN.BITNET wrote:
> Annen ja Hannu S:n aiemmin kertomat ongelmat siit¿, ett¿ jotain asiaa
> tutkivalta odotetaan jonkinlaista kannanottoa asiaan, ovat kai aika yleisi¿
> yhteiskuntaa tutkittaessa ja sit¿ yleisempi¿ mit¿ "kuumempi" asia on.
> Heikin argumentti (vai narraatio?) taas koskee ihan eri asiaa. Menneisuyyden
> tutkimisessa tosiaan on kysymys semmoisesta arvottamisesta, ett¿ katsotaan
> menneisyyden ilmiÄiden olevan arvokkaita joko sin¿ns¿ tai nykyp¿iv¿n
> muotoutumisen kannalta. On kuitenkin eri asia kiinnitt¿¿ huomiota
> Martta-j¿rjestÄn merkitykseen naisidentiteetin tai koti-ideologian
> muotoutumisessa kuin ottaa kantaa siihen, oliko Martta-j¿rjestÄ hyv¿ vai paha.
En ole aivan varma siita, voidaanko tata erottelua tehda nain tiukasti. Tietenkin jos jonkun mieleen tulisi kysya, onko esim. Martta-jarjesto paha absoluuttisesti, so. siina mielessa kuin teologiassa ja uskonnollisessa keskustelussa tarkoitetaan absoluuttisella pahalla. Yleensa ihmiset eivat kuitenkaan - ainakaan Suomessa - esita tallaista kysymysta. Pikemminkin heidan mielessaan on kysymys Martta-jarjeston suhteellisesta pahuudesta tai hyvyydesta. Esimerkiksi veljeni on innostunut ruoan laitosta ja han varmaan haluaa tietaa, mita hyvaa tai pahaa Martta-jarjestolla on hanen kannaltaan. Ja mehan tiedamme, etta mm. sodanaikaiset keittokirjat, joissa opastettiin mm. (venalaisten???) suolakurkkujen valmistusta, olivat mm. Martta-jarjeston tuottamia. Kasittaakseni olennainen kysymys tassa ei ole niinkaan, onko Martta-jarjesto moraalisesti tuomittava tai hyvaksyttava (siis syyllinen eraassa mielessa historian rikoksiin), vaan se, mita relevantteja mahdollisuuksia pystymme nakemaan tassa liikkeessa. Henry Baconhan nosti taman kysymyksen esille. Veljelleni tama mahdollisuus olisi juuri suolakurkuissa, joiden salattu maailma nyt hanelle aukeaa. Tarkeampi kysymys on, mita mahdollisuuksia Martta-jarjesto avaa tai sulkee pois naisidentiteetin muotoutumiselle eurooppalaisessa yhteiskunnassa. Enka tarkoita ainoastaan sita, etta naita kysymyksia pitaisi kasitella menneessa muodossa, vaan myos ilmion nykyinen ja tulevakin relevanssi on nostettava pohdinnan kohteeksi. Historiallisessa sosiologiassa, joka pohtii suomalaista asumisjarjestelmaa, tama kysymys on kai vielakin kipeampi kuin historiankirjoituksessa, joka pohtii menneisyyden ilmioita ja saattaa ainakin kriittisen tutkijan usein huoahtamaan: luojan kiitos, etta ne ovat menneita.
Heikki Lempa