Re: Historiankirjoitus ja Vihreet (fwd)

aollila@utu.fi
Fri, 07 Oct 1994 12:12:54 -0700 (PDT)


Date: Fri, 07 Oct 1994 12:12:54 -0700 (PDT)
From: aollila@utu.fi
To: h-verkko@sara.cc.utu.fi
Subject: Re: Historiankirjoitus ja Vihreet (fwd)

Heikki otti esille esittämisen ja tutkimisen ongelman historiassa, joten ehkä pieni lisäkommentti siitä Kortteisen jutusta on paikallaan.

Historiallisen esityksen rakentamisen vaikeus on kaiketi siinä, että tutkijan pitää pystyä esittämään mahdollisemman tarkka analyysi tutkittavasta asiasta ja jotta siihen päästäisiin on pyrittävä ymmärtämään eri toimijoiden oma näkemys asiasta. Ymmärtäminen voi kuitenkin kääntyä samaistumiseksi eli tutkija alkaa tuntea sympatiaa tiettyjä henkilöitä tai asioita kohtaan, jolloin helposti käy niin, että tutkimuksen sisälle rakentuu joidenkin asioiden puolustus. Kirjoittaja itse ei välttämättä huomaa oman tekstinsä tendenssiä, mutta lukijan silmään se voi pistää hieman kiusallisesti.

Tällainen kiusaantuneisuus heräsi minun mielessäni silloin kuin luin Kortteisen väitöskirjaa. Kortteinen on varsin terävästi analysoinut suomalaisten angstista suhtautumista työhön, mutta kertoessaan omasta tutkimusprojektista samantapaisen selvitymistarinan muodossa, se herätti tiettyjä kysymyksiä ja epäilyjä: mielestäni tutkijan tehtävä on kyseenalaistaa kulttuurissamme vallitsevia myyttejä ja itsestäänselvyyksiä. Kortteisen kirjasta jäi vaikutelma, että toisaalta hän analysoi osuvasti suomalaista kulttuuria, mutta samalla hän myös uudestaan pönkitti tiettyjä myyttejä omalla tarinallaan.

Tämä on asia, johon olen kiinnittänyt huomiota muissakin yhteyksissä. Kun odottaa, että tietyt myytit ja stereotypiat (esim. suomalainen sisu jne) kyseenalaistettaisiin ja problematisoitaisiin, niin toistuvasti saa huomata, että tutkijat osittain uusintavat näitä myyttejä ja stereotypioita.

Itse olen tullut siihen tulokseen, että on tarkkaan mietittävä, miten tutkimuksensa rakentaa ja miten asiat ilmaisee, ettei tulisi tahattomia lapsuksia.

Tuosta Haatajan kommentista vihreään liikkeeseen tulee kyllä ensimmäiseksi mieleen, että Haataja ei taida ko. liikkeestä paljon mitään tietää eikä se häntä ilmeisesti kiinnostakaan, koska hän noin yliolkaisesti kuittaa koko asian.

Anne Ollila