Date: Thu, 18 Jan 1996 11:07:28 GMT+0200 From: HANRUONA@sara.cc.utu.fi To: h-verkko@sara.cc.utu.fi Subject: Re: Arvostelu: Pikea, hikea, autoja
>
>Hei,
>
>Heikki Lempa esitti kiinnostavia kommentteja suomalaisen autoilun
>ja teiden rakentamisen historiasta.
>Kun luin tuota Heikin juttua, mieleeni tuli joitakin kysymyksiä:
>-Mitä se kertoo kulttuurista ja ajattelutavan muuttumisesta, kun
>ryhdytään rakentamaan moottoriteitä eli vedetään mutkat suoriksi,
>millä halutaan varmistaa se että ihmiset pääsevät mahdollisimman
>nopeasti paikasta A paikkaan B? Vanhat tiet myötäilivät enemmän
>maisemaa ja aikaisemmin ei ollut tarvetta rakentaa tuollaisia valta-
>väyliä, joita ryhdyttiin tekemään 1950-luvulta lähtien.
Vanhoja teitä tehtäessä ei tainnut olla teknologiaa, jolla oltaisiin vedetty
mutkat suoriksi. Sekin pitäisi varmaan ottaa huomioon, eikä olettaa ilman
muuta, että ajattelu liikkumisen tehokkuudesta olisi peräti nykyajan
mentaliteetin mukaista.
>-Kiinnostavaa olisi myös tietää teiden rakentamisen toisesta puolesta
>eli miksi ja miten on vastustettu moottoriteiden ja muidenkin uusien
>teiden rakentamista. Suomessahan on ainakin viimeisen kymmenen vuoden
>aikana ollut näitä tie-kiistoja tuon tuosta ja kuten on nytkin tästä
>Turku-Helsinki moottoritien rakentamisesta. Milloin uusia teitä hok-
>sattiin ryhtyä vastustamaan vai alkoiko niiden vastustus jo 1950-
>luvulla.
Luullakseni tiekiistat ovat verrattain uusi, 1960-luvun lopun ja 1970-luvun alun ilmiö. Taloudelliseen kasvuun, luonnon- ja kaupunkimiljöön muuttamiseenhan on suhtauduttu kai aika suopeasti ihan tuonne kulttuuriradikalismin vuosiin asti. Tästä Turun ja Helsingin moottoritiehankkeesta on muistaakseni täällä (TY, Sosiologian laitos) tehty yksi gradukin n. 5 vuotta sitten. Paavo Uusitalon vanha oppikirja Suunnittelun tavoitteet ja keinot käyttää sitä myös yhtenä kriittisenä casena eli siitä löytävät kiinnstuneet katsauksen hankkeen varhaishistoriaan.
Hannu Ruonavaara TY/Sosiologia