Date: Tue, 23 Aug 1994 20:28:33 +0300 From: Hannu Salmi <hansalmi@utu.fi> To: Historiaverkko <akoivu@utu.fi>, aollila@utu.fi, Subject: Oresme ja passiot
Jatkan viela hiipunutta keskustelua affektien ja tunteiden historiasta. Olen vuoden paivat pitanyt hyllyssani Nicole Oresmen (1320-82) teosta De causis mirabilium, josta ilmestyi vuonna 1985 kaksikielinen, latinan- ja englanninkielinen versio. Vaikka teos kasittelee laajasti luonnon ihmeita, siina on oma lukunsa myos sielun ja ruumiin 'ihmeista'. Neljannen luvun otsikko on De mirabilibus circa operationes anime et corporis contingentibus.
Oresmen tarkastelu pohjautuu vahvasti Aristoteleen teoksiin. Keskeisimmalle sijalle nousevat De anima ja De motu animalium, mutta Oresme viittaa myos Nikomakhoksen etiikkaan ja Metafysiikkaan. Jonkin verran han tukeutuu myos Aristoteleen kommentaattoreihin Tuomas Akvinolaiseen ja erityisesti Avicennaan ja Alhazeniin.
Oresmen mukaan on olemassa kaksitoista passiota: "Sunt autem duodecim passiones anime, scilicet amor [et] odium, desiderium et abhominatio, delectatio et tristitia, spes et desperatio, timor et audacia, ira et mansuetudo." (4, 610-612) [eli englannik-si: love and hate, desire and repugnance, pleasure and sadness, hope and despair, fear and daring, anger and gentleness] Oresme jatkaa toteamalla, etta Aristoteleen mukaan on viela kuusi passiota, jotka voidaan redusoida edellasanottuihin: "Alias sex ponit Aristoteles sed ad predictas possunt reduci, scilicet zelus, gratia, indignatio, misericordia, invidia et verecundia." (4, 612-614) [zeal, grace, indignation, pity, jealosy and shame]
Teoksen toimittaja Bert Hansen viittaa nootissa Aristoteleen Nikomakhoksen etiikassa esittamaan jaotteluun, jossa on vain 11 passiota! Hansen viittaa myos Oresmen teokseen Le livre de ethiques, jossa passioiden jarjestelma saa seuraavanlai- sen muotoilun: "Aprés ce que dit est, il est bon d'enquerir quelle chose est vertu. Et pour ce que en l'ame sont trois manieres de choses, c'est assavoir, passions, puissances et habiz, [vrt. Timon aiemmin esittama jaottelu passioihin, potentiaan ja habitukseen] il convient que vertu soit aucune de ces choses. Et je di que passions sont concupiscence, yre, paour, hardiesce, envie, joie, amour, haine, desirier, jalouzie, misericorde et generalment tous mouvemenz de l'ame ausquelz s'ensuyt delectation ou tristesce."
De causis mirabilium -teoksessa Oresme jatkaa viittaamalla seka Aristoteleen De motu animaliumiin, jossa Aristoteles redusoi sielun liikkeet kuuman ja kylman valiseen eroon ("...Aristoteles in de motibus animalium reducit ad caliditatem et frigiditatem omnes motus), etta Aristoteleen teokseen De generatione, jossa tama redusoi passiot neljaan perus- kategoriaan. Oresme jatkaa toteamalla, etta samaan tapaan kuin on olemassa tahdonalaisia ja tahdottomia liikkeita, voidaan jaotella myos passiot tietylla tavalla sisaisiin ja ulkoisiin, hallittuihin (esim. toivo) ja hallitsemattomiin (esim. pelko).
Oresme jatkaa samaa aihetta pari sivua myohemmin: "Exemplum: audacia, fortitudo, desiderium, gaudium, largitas, prodigalitas, ira, mansuetudo et cetera possunt reduci ad calorem, quedam ad calorem remperatum et quedam ad calorem intemperatum. Et ideo in predictis animalia moventur ad motum caloris, scilicet dilatando, et cetera; timor autem, tristitia, odium, desperatio ad frigiditatem." (4, 758-763)
Oresme viittaa myos passioiden, potentian ja habituksen suhteeseen tukeutumalla Avicennan teokseen De viribus cordis (4, 764-778): "Sicut autem dixi habitus sunt quedam dispositiones firme et stabiles potentiarum (...) Unde potentia ut dicit indifferenter se habet ad opposita sicut anima ad gaudere et tristari, sed dispositio est qualitas qua anima habilitatur ad gaudium vel ad tristitiam." [As I have said, habits are certain stable and firm dispositions of the soul's faculties (...) And so, the faculty (...) inclines indifferently to opposites, as the soul may be inclined to being joyful or to being sad, but a disposition is the quality by which the soul is made capable of joy or of sadness.]
Terv. Hannu