Date: Thu, 13 Oct 1994 16:47:28 +0200 (EET) From: Hannu Salmi <hansalmi@utu.fi> To: H-VERKKO@sara.cc.utu.fi Subject: ATLAS-ohjelmasta, kvalitatiivista tutkimusta (fwd)
Jari Sedergren lahetti minulle tietoja ATLAS-ohjelmasta. Lahetan sen tassa muillekin. Tiedot nayttavat nimittain kiinnostavilta.
Hannu S.
---------- Forwarded message ---------- Date: Thu, 13 Oct 1994 15:58:08 EET From:SEDERGRE@valt.helsinki.fi To: hansalmi@utu.fi Subject: ATLAS-ohjelmasta, kvalitatiivista tutkimusta
Tämmöinen ohjelma on käytössä Helsingissä. Siitä voi kysellä vaikkapa Timo Harmolta: harmo@valt.Helsinki.Fi Opaskin on täällä kirjoitettu, Moilanen ainakin toisena kirjoittajana. Mutta kysäise Harmolta, tietää hinnoista, lisensseistä sun semmoisista. Itse en ole käyttänyt. Tämmöisiä ohjelmia on useita.
( 417214 ) 93-12-07 13:27:35 Timo E. O. Moilanen Receiver: YT Kvalitatiivinen tutkimus Subject: ATLAS/ti 1.1e ----------------------
Tänä syksynä markkinoille saapunut kvalitatiivisen aineiston analyysin apuvälineeksi suunniteltu ohjelma ATLAS/ti on herättänyt sen verran mielenkiintoa, että on paikallaan antaa tämän kokouksen seuraajille aiheesta lisäinformaatiota. En nähnyt tarpeelliseksi kirjoittaa uutta esittelyä ohjelmasta, koska Markku Lonkila on aikoinaan kirjoittanut ohjelmasta hyvän esityksen (löytyy myös hänen lisenssiaattityöstään Tietokoneavusteinen kvalitatiivinen analyysi (HY, sosiologian laitos 1993)), jonka tässä tavallaan päivitän joillain kommenteilla varustettuna. Teksti on melko pitkä ( > 20 ruudullista), joten kannattaa harkita sen tulostamista.
> ( 156184 ) 91-09-09 11:34 Markku Lonkila
> Vastaanottaja: YT Kvalitatiivinen tutkimus /vastaanotettu/
> Asia: ATLAS/ti - tekstianalyysiohjelma
> ---------------------------------------
>
> Tätä kokousta pidemmän aikaa seuranneet muistanevat täällä vajaa
> vuosi sitten esittelemäni projekti ATLAKSEN Berliinin teknisestä
> yliopistosta. Vierailin projektin tutkijan Thomas Muhrin luona
> heinäkuussa. Seuraavassa raportti vierailustani sekä alustavia
> kokemuksia ATLAS/ti - ohjelman beta-version käytöstä:
Itse olen käyttänyt ohjelman beta-versioita 0.99e, 1.0e ja 1.1e sekä varsinaista julkaistua versiota 1.1e, jotka oman käyttökokemukseni perusteella ovat korkealaatuisia tuotteita, ja suositeltavia tietokoneavusteisesta tut- kimuksesta kiinnostuneille. Itse olen käyttänyt ohjelman beta-versiota 1.0e pro gradu -tutkielmassani Virkamies- eliitin käsitys politiikasta. Empiirisen käsiteanalyysin atk-avusteinen soveltaminen (HY, Yleisen valtio-opin laitos 1993).
> PROJEKTIN NYKYTILA
>
> ATLAS (Archiv fur Lebenswelt, Technik und Alltagssprache) on
> poikkitieteellinen projekti, jossa työskentelee pää- ja
> sivutoimisesti
> lingvistejä, psykologeja ja tietokonealan tutkijoita. Yksi
> projektin
> alkuperäisiä ideoita oli rakentaa tekstiarkisto, joka käsittelisi
> ympäristön ja teknologian muutosten vaikutuksia arkielämään.
> Tekstiarkistosta suunniteltiin usean käyttäjän hyödyntämää ja
> kumuloimaa tietopankkia lähinnä tutkimustarpeisiin: tutkijoille
> haluttiin antaa vapaat kädet selata ja kommentoida arkiston
> sisältämää tekstitietoa.
> Tietokoneohjelma ATLAS/ti (ti = text interpretation) on kehitetty
> tekstiaineistojen käytön avuksi. Tutkijoiden mukaan mm.
> tietosuojaongelmien vuoksi alkuperäisestä tekstiarkiston
> rakentamisesta on luovuttu, ja projekti painottuu enemmän
> tietokonevälineiden kehittämiseen. Samoin projektin tiimoilta on
> syntynyt Berliinin ympäristöongelmia sivuava projekti joka tutkii
> mm. ekologisen asumisen mahdollisuuksia Saksan tuoreessa
> pääkaupungissa. (Projektin tutkijat olivat erittäin kiinnostuneita
> saamaan yhteyksiä suomalaisiin ao. tematiikkaa tutkiviin
> henkilöihin - kiinnostuneet tämän palstan lukijat saavat minulta
> osoitteen)
Niin, lisättäköön tähän nyt vaan se, että ohjelman pääarkki- tehtina toimineen Thomas Muhrin osoite on seuraava:
Thomas Muhr Trautenaustr. 12 D-10717 Berlin, Germany FON: +49 30 314-27882 FAX: +49 30 8611415 E-MAIL: muhr@cs.tu-berlin.de
Jos jollain on tarvetta ottaa yhteyttä Thomasiin, niin kannattaa käyttää sähköpostia. Thomas on kuitenkin ollut viime aikoina erittäin työllistetty henkilö, joten esim. ohjelman käyttöä koskevat kyselyt kannattaa esittää tässä kokouksessa.
> Projektin kunnianhimoisuutta kuvastaa mm. se, että pelkkää
> ohjelman avustusjärjestelmää suunniteltaessa luennoijaksi kutsuttiin
> eteläsaksalainen älykkäiden avustusjärjestelmien asiantuntija.
> Kaksituntista luentoa seurasi koko projektin henkilökunta ynnä
> allekirjoittanut, jonka käytännön saksa alkoi kyllä luennon aikana
> savuta...
>
> Ohjelman monipuolisuuden vuoksi en vielä ole perehtynyt sen
> kaikkiin piirteisiin, mutta tässä vähän alkuvaikutelmia:
>
> OHJELMAN YLEISKUVAUS
>
> Sain lähtiäisiksi mukaani ATLAS/ti:n uuden version, jonka Beta-
> testaajia olemme Timo Harmon kanssa. Smalltalkilla ohjelmoitu
> ATLAS/ti pyörii IBM-yhteensopivilla at-tason mikroilla - ei
> kuitenkaan peruspc:llä. Lähisuunnitelmissa on windowsin alla
> pyörivä versio.
Toimiakseen ohjelma vaatii melko suorituskykyisen laitteiston: vähintään 286-prosessorilla varustettu mikro vähintään 4 MB:n keskusmuistilla. Lisäksi tarvitaan väri-VGA sekä MS-yhteensopiva hiiri. Käyt- töjärjestelmän tulee olla DOS 3 tai uudempi. Havain- tojeni mukaan sujuva työskentely vaatii käytännössä 386-perusteisen mikron, ja suurten aineistojen kanssa työskentelevä tarvitsee runsaasti keskusmuistia (8MB). Itse ajoin ohjelmaa 486 DX/2 50 Mhz perusteisella lait- teistolla 8 MB:n keskusmuistilla, jolla ohjelman käyttö oli mielestäni erittäin sujuvaa.
Tutkimusaineistonani oli 12 haastattelua, joiden yhteen- laskettu koko tiedostona oli n. 1 MB (n. 17 000 riviä, keskimäärin 850 riviä per haastattelu). Aineistosta teke- mäni hermeneuttinen yksikkö (HU), joka sisälsi kaikki koodit, memot, linkit ja lyhyet tiivistelmät muodostui n. 400 KB:n suuruiseksi. HU:n lataaminen vei aikaa n. 2 minuuttia, mutta varsinaisessa työskentelyssä ei syntynyt käyttöä haittaavia viiveitä (tosin HU:n tallennukseen kului jälleen n. 2 min.). Vertailun vuoksi todettakoon, että yritys ladata aineistoa 386SX mikrolla 4MB:n keskusmuistilla kesti niin kauan (yli 15 min.), että kärsivällisyyteni loppui ja kaadoin mikron (tapahtui tietenkin opetustilanteessa;-)
Windows-version ohjelmointi ei ole käytännössä tähän mennessä liiemmin edistynyt. Thomas kuitenkin kertoi muutama viikko sitten, että Windows-hanke on nyt läh- tenyt liikkeelle, ja että Windows-versiota voisi odottaa syksyllä 1994. Kyseessä olisi Windows 3.1 ja NT yhteen- sopiva versio, jonka ohjelmointiin on tarkoitus hankkia asiantuntemusta talon ulkopuolelta, mikä nopeuttaisi ohjelman valmistumista. Ohjelman dos-version valmistumisen valossa arvioisin niin, että aikatauluun voitaneen lisätä ainakin puoli vuotta, ehkä enemmänkin...
> ATLAS/ti on ikkunoihin, ikoneihin, valikoihin ja hiirivetoiseen
> käyttäjäliittymään (vrt. Macintosh tai Windows) perustuva moderni
> ja käyttäjäystävällinen järjestelmä (Esim. Ethnographiin verrattuna
> eroa on kuin yöllä ja päivällä...). Monissa kohdin ohjelma täyttää
> ne vaatimukset, joita esitin tekstianalyysiohjelmalle tällä
> palstalla aiemmin kirjoittamassani artikkelissa "Hyperteksti ja
> kvalitatiivinen
> tutkimus": Thomas Muhr on toteuttanut ohjelmassa monia piirteitä
> jotka ovat muhineet Timo Harmon ja allekirjoittaneen päissä.
> Yleisesti ottaen ohjelma on tähän asti näkemistäni
> tekstianalyysiohjelmista kehittynein ja mielenkiintoisin.
Windows-työskentelyyn tottuneelle tutkijalle ATLAS/ti on helppokäyttöinen, koska ohjelman käyttöliittymä on toteutettu pitkälti Windowsin kaltaisesti. Tämän olio-perustaisen (engl. object orientation) graafisen käyttöliittymän etuna on tarkasteltavien objektien (esim. tekstin, koodien, memojen tai koodien välisten suhteiden) suora manipulaatio. Uuden ajattelutavan ideana on luoda käyttäjälle monipuolinen työ- ympäristö, jossa tarvittava informaatio on helposti saatavilla ja yhdistettävissä muuhun informaatioon. ATLAS/ti:n graafinen käyttöliittymä on monien olio-perustaisten ohjelmien tavoin toteutettu hiiren ja erilaisten ikkunoiden avulla, mikä tekee ohjelman käytöstä joustavaa. Etenkin käytännön tutkimusprosessin kannalta ratkaisu on työergonomisesti hyvä, mikä lisää käyttö- mukavuutta ja antaa tutkijalle paremmat mahdollisuudet keskittyä itse tutkimukseen.
Käyttöliittymältään ATLAS/ti eroaa Windowsista ehkä eniten siinä, että Windowsissa valikot ovat koko ajan näkyvillä ole- via (ikkunan yläosassa oleva rivi, josta löytyy usein mm. file-valikko) ns. push-down tyyppisiä, kun taas Atlas/ti:ssä valikot on toteutettu ns. pop-up tyylillä. Tämä tarkoittaa sitä, että valikot eivät ole normaalisti näkyvissä lainkaan, mutta ne ovat aktivoitavissa ikkunakohtaisesti hiiren oikealla näppäimellä (esim. koodi-ikkunassa saadaan näkyviin koodeille ominaiset toiminnot, memo-ikkunassa memoille mahdolliset toiminnot jne.). Tähän tottuminen vie hieman aikaa (uuden menun putkahdus yllättää alussa), mutta käytännössä pidän toteutustapaa onnistuneena. Manuaalissa ratkaisua perustel- laan sillä, että selkeällä työpöydällä on helpompaa työs- kennellä, milloin vältetään ns. cognitive overload-ilmiö.
> ATLAS/ti:n idea lähti alun perin grounded theory -metodin
> pohjalta, jos kohta ohjelman tekijä, Thomas Muhr on ottamassa
> siihen etäisyyttä: ohjelman sovelllusalue on laajenemassa
> psykologiasta ja yhteiskuntatieteistä mm. kirjallisuuden- ja
> raamatuntutkimukseen, argumentaatioanalyysiin ja oikeustieteisiin.
>
> Grounded theory -lähtöisyys tarkoittaa ATLAS/ti:n kohdalla lähinnä
> sitä, että ohjelmassa pyritään monin keinoin helpottamaan tekstin
> temaattista koodausta ja muistiinpanojen tekemistä: lisäksi
> ATLAS/ti antaa tutkijalle monia välineitä hallita
> haastattelutekstistä
> sekä tutkijan siihen liittämistä koodeista ja muistiinpanoista
> koostuvaa tekstitulvaa.
Suurin osa kvalitatiivisen aineiston analyysiin tarkoitetuista ohjelmista perustuu koodaus-orientoituneeseen aineiston analyysi- tapaan, jota grounded theory systemaattisesti tukee (käsittelen GT:tä ja koodaus-orietoitumista enemmän gradussani). Edellä jo mainittiin, että ATLAS/ti:ssa haastatteluaineisto ja tutki- jan koodisysteemi sekä muistiinpanot talletetaan hermeneutti- seen yksiköön (HU). Ymmärtääkseni käyttämällä hermeneutiikan tradition käsitteistöä ohjelman tekijä haluaa korostaa ohjelman roolia tutkijan apuvälineenä. Tietokonehan käsittelee merkki- jonoja tiettyjen formaalien algoritmien mukaisesti, eikä siten kykene tavoittamaan tekstin merkitystä. HU:n kaltaisesti var- sinaista aineistoa kuten haastetteluita kutsutaan nimellä primary text (PT), kun taas tutkijan tulkinnat aineistosta (koodisysteemi, muistiinpanot) muodostavat secondary text:in (ST).
> ATLAS/ti:n GRAAFINEN KÄYTTÖLIITTYMÄ
>
> ATLAS/ti:n käynnistyttyä kuvaruudulle ilmestyy kaikkian
> seitsemän vierekkäistä ikkunaa. Suurimmassa näistä tutkija voi
> selailla ja koodata haastattelutekstiään. Pienemmät nk. listaikkunat
> sisältävät erilaisia luetteloita: yhdestä listaikkunasta tutkija voi
> hiirellä klikkaamalla valita käsiteltävän haastattelutiedoston,
> toiseen
> tallettuu lista kaikista koodatuista tekstinpätkistä, kolmanteen
> lista
> käytetyistä koodisanoista, neljänteen tehdyistä muistiinpanoista.
> Lisäksi tutkija saa halutessaan kuvaruudulle grafiikkaikkunan, jossa
> koodisanojen välisiä suhteita havainnollistetaan graafisilla
> apuneuvoilla (ks. jäljempänä luku "semanttiset verkot").
Karkeahkon kuvan ATLAS/ti:n käyttöliittymästä saa seuraavasta kuvasta:
I------------------------------------------------------------------I I I Primary text I Quotation list I I I I list window I window I I I I-------------------------------------------I I I I I Code list I I I I window I I i I I I I c I I I I o I Primary text display window I I I n I I------------------I I s I I icons (toolbar) I I I I------------------I I t I I I I o I I I I o I I Memo list I I l I I window I I b I I I I a I I I I r I-------------------------------------------I I I I Memo text display window I------------------I I I I icons (toolbar) I I------------------------------------------------------------------I
Tämän lisäksi ohjelmassa on myös erikseen avattavia ikku- noita kuten verkkoeditori, sekä ylimääräisiä ikkunoita (extra code, extra memo and extra retrieval windows). Käyttäjä voi tehdä itselleen vaikkapa oman koodi-ikkunansa, jonne hän voi sijoittaa tavallisimmin tarvitsemansa toiminnot. Saman- kaltaisesti käyttäjä voi järjestää (customize) pääikkunaan mukaantulevat ikonit.
Ikkunoiden kanssa työskentely on joustavaa, ja tekstiä voi- daan kopioida suoraan ikkunasta toiseen (esim. itse laadin jokaisesta haastattelusta lyhyen tiivistelmän, johon kopioin haastatteluista oleellisina pitämiäni kohtia). Lähes kaikkia objekteja voidaan kommentoida: koko tutkimusprojektia koko- naisuudessaan, yksittäisiä haastatteluita, yksittäisiä koodeja, yksittäisiä tekstisegmenttejä, koodien välisiä suhteita, memoja ym.
> TEKSTIN KOODAUS
>
> Vähäisillä alkuvalmisteluilla (lähinnä haastattelutekstin talletus
> ascii-muodossa) tutkija pääsee selamaan ja koodaamaan tekstiään.
> Tekstin koodaus tapahtuu maalaamalla haluttu teksti-ikkunan osa
> osa hiirellä, (kerran klikkaamalla maalataan kirjain, kaksi
> klikkausta maalaa lauseen ja kolme kappaleen) sekä kirjoittamalla
> koodin nimi ruudulle ilmestyvään pienempään ikkunaan. Näin luotu
> koodi ilmestyy automaattisesti koodilistan sisältävään toiseen
> ikkunaan.
Koodauksen toteuttamiseen on neljä eri toimintoa. Tutkimus voidaan aloittaa avoimella koodauksella, jolloin valitaan ikoni nimeltä create new code (GT:n open coding vaihe). Toiseksi voimme käyttää olemassa olevaa koodilistaa valitsemalla ikonin choose codes, jolloin tutkija välttyy koodien turhalta uudelleen kirjoittamiselta (GT:n axial coding). Samaten aineistoa voi koodata suoraan valitulla koodilla valitsemalla ikonin code with selected code. Lisäksi tarkasteltavan segmentin voi koodata sillä itsel- lään (GT:n in-vivo code). Koodien välisten suhteiden määrittely tapahtuu puolestaan verkkoeditorissa, jota käsitellään myöhemmin (GT:n selective coding).
> Koodilistan sisältävässä ikkunassa näkyvät aakkosjärjestyksessä
> kunkin koodin nimi, sen alle koodattujen tekstinpätkien määrä sekä
> ao. koodiin linkillä (ks. jäljempänä) yhdistettyjen koodien
> lukumäärä. Tekstin koodattuaan tutkija voi klikata hiirellä
> haluamaansa koodisanaa, jolloin ohjelma rullaa toisessa ikkunassa
> olevan haastattelutekstin koodattuun kohtaan - ja maalaa
> havaitseminen helpottamiseksi tuon kohdan ympäristöään
> tummemmaksi. Jos samalla sanalla koodattuja kohtia on useita,
> tutkija voi hiirellä klikkaamalla selata kaikki kohdat lävitse.
Koodien suora esittäminen kontekstissaan erittäin hyödyl- linen ominaisuus, joka puuttuu suurimmasta osasta 1. suku- polven ohjelmia (esim. Textbase Alpha). Koodeja voi lisäksi järjestää erilaisten kriteerien mukaan (alphabetic, date of creation, date of last use, number of quotations, number of references) ja jaotella erilisten suodattimien avulla (se- lected PT, free codes, abstract codes, only todays, all but todays, only mine, co-authors, commented codes, code family).
> TEKSTIN "PUOLIAUTOMAATTINEN" KOODAUS
>
> Koodauksen helpottamiseksi ATLAS/ti tarjoaa useita vaihtoehtoja:
> käyttäjä voi valita koodin käyttämiensä koodien listasta, luoda
> kokonaan uuden tai suorittaa puoliautomaattisen koodauksen
> seuraavasti:
>
> Alkoholimaininnoista kiinnostunut tutkija voi kertoa koneelle, että
> koodi ALKOHOLI sisältää vaikkapa sanat OLUT, KOSSU ja
> VIINI (ATLAS/ti:ssä voi käyttää nk. jokerimerkkejä, jolloin
> ohjelma huomioi myös sanan VIINI taivutusmuodot). ATLAS/ti
> käy tekstin läpi ja merkitsee tutkijan valinnan mukaan kaikki ne
> sanat/lauseet/kappaleet, joissa joku noista sanoista esiintyy,
> koodilla
> ALKOHOLI ja liittää näin luodun uuden koodin koodi-ikkunassa
> näkyvään koodisanojen listaan. (On luonnollista, että tutkijan on
> vielä tarkistettava ao. kohdat "väärien osumien" karsimiseksi).
Kyseessä olevaa hakutoimintoa kutsutaan nimellä category search. Toiminto on hyödyllinen sanojen paikallistamiseksi, mutta sitä voidaan käyttää hyväksi myös tekstin puoli- automaattisessa koodauksessa. Tällöin ohjelma käy läpi halutun aineiston (tarkasteltava PT tai koko aineisto) ja koodaa automaattisesti hakuehdon täyttävän kohdan käyttäjän asettaman kriteerin mukaisesti (koodataan joko hakuehdon täyttävä sana, lause tai kappale). Käyttäjä voi itse valvoa haun etenemistä ja halutessaan etukäteen valita, hyväksyykö ko. kohdan koodattavaksi vai ei.
Itse suhtaudun melko skeptisesti kaikenlaisiin koodauksen automatisointeihin, koska niiden avulla tuotetaan aivan liian helposti nopeita ja pinnallisia leikkauksia aineistosta. Myös Thomas toteaa toiminnon olevan vastoin ohjelman henkeä (koodaus on tutkijan työtä, jossa tietokonetta käytetään apuvälineenä, ei itse havaintojen tekijänä), mutta on sen käyttäjien toivomuksesta ohjelmaan sisällyttänyt. Skeptisyy- teni syy on siinä, että kokemusteni mukaan juuri atk:n avulla saatava automatisointi on juuri se, mikä ihmisiä tietokoneavusteisessa tutkimuksessa kiinnostaa. Atk:n roolin väärinkäsittäminen yhdistettynä tutkimusmetodin huonoon hal- lintaan ja suureen tutkimusaineistoon luo ilmeisen houkutte- levan tilanteen, milloin atk näyttäytyy ratkaisuna aineiston hyvin työlään lukemisen ongelmaan (kärjistääkseni). Mielestäni kunnon tutkimus ei voi luottaa search -tekniikalla tehtyihin havaintoihin, vaan on välttämätöntä että tutkija todellakin paneutuu tarkastelemaan tutkimusaineistoaan (yleensä lukemaan tekstiä) ja koodaamaan sitä (analyysivaihe), ja tutkimuksessa käytetään hyväksi juuri koodattujen tekstisegmenttien uudel- leen hakua (re-search), joiden antamia havaintoja voidaan verrata keskenään (synteesivaihe).
Tähän teemaan liittyen ohjelmasta löytyy myös funktio Search for relevant text, joka antaa ironisesti kommentin Do you believe in magic? ;-)
> SEMANTTISET VERKOT
>
> Näyttävin ATLAS/ti:n piirre on koodiverkon (ohjelman
> terminologiassa "semanttinen verkko") sisältävä grafiikkaikkuna. Se
> näyttää kaikki käyttäjän määrittelemät koodit ja niiden välille
> luomat linkit. Lisäksi käyttäjä voi luoda/muuttaa/tuhota itse näitä
> linkkejä ja koodeja näytöllä.
>
> Esimerkki: Tutkija on koodannut ruudulla omassa ikkunassaan
> näkyvän haastattelutekstin ja tarkastelee toisessa ikkunassa näkyvää
> koodisanalistaa. Jos hän selailtuaan esim. "alkoholi" ja
> "perheväkivalta" -koodeilla merkattuja tekstinkohtia tulee siihen
> tulokseen, että näillä teemoilla on jotain yhteyttä, hän voi
> hiirellä
> klikkaamalla luoda näiden kahden koodisanan välille linkin (joka
> näkyy grafiikkaikkunassa ohuena viivana. Ohjelma tarjoaa linkin
> luomiseksi valikon, jossa on valmiina kuusi standardilinkkityyppiä:
>
> 1. A is a kind of B
> 2. A is part of B
> 3. A is a contradiction of B
> 4. A is associated with B
> 5. A describes B
> 6. A causes B
Ohjelman uusimmassa versiossa puhutaan network-editorista, ja siinä on mahdollista luoda koodien välille seuraavan- laisia suhteita:
Relations Symbol Attribute C1 is associated with C2 == symmetric C1 is part of C2 ÄÅ transitive C1 is cause of C2 => transitive C1 contradicts C2 <> symmetric C1 is a C2 isa transitive C1 is property of C2 *å asymmetric
Erityisesti aksiaalisen koodauksen vaiheessa on tavallista hajottaa teemat pienemmiksi osiksi vaikkapa seuraavasti: tarkastelemme miten haastatellut suhtautuvat puolueisiin, jonka perusteella olemme alustavasti konstruoineet koodin 'Suhtautuminen puolueisiin'. Koska koodin sisällä on vielä paljon vaihtelua, on mielekästä koodata ko. tekstisegmentit analyyttisemmin. Tähän tarkoitukseen voisivat soveltua koodit 'Suhtautuminen puolueisiin: negatiivinen', 'Suhtautu- minen puolueisiin: neutraali' ja 'Suhtautuminen puolueisiin: positiivinen'. Nämä koodit ovat em. pääkoodin alakoodeja, jotka yhdistetään siihen is a -relaatiolla. Koska relaatio on transitiivinen, niin pääkoodiin kohdistettu hakupyyntö koskee myös alakoodeja (mutta alakoodiin kohdistettu haku- pyyntö ei koske pääkoodia). Itse koodasin aineiston siten, että pääkoodeissa ei olisi yhtään havaintoa (viittausta tekstisegmenttiin), vaan kaikki havainnot olivat alakoo- deissa.
> Eli esimerkissämme tutkija voisi - riippuen siitä, mitä
> haastatteluissa on ilmennyt - luoda "alkoholin" ja "perheväkivallan"
> välille vaikkapa linkin nro. 4 (alkoholi liittyy perheväkivaltaan)
> tai
> linkin nro. 6 (alkoholi aiheuttaa perheväkivaltaa). Periaatteessa
> linkkityyppejä voisi olla miten paljon tahansa - nämä kuusi ovat
> toistaiseksi valmiiksi ohjelmoituina.
>
> Jos tutkija valitsee kausaalisen linkin, hän saa hiirellä
> klikkaamalla
> ruudulle omaan grafiikkaikkunaan karkeasti ottaen
> seuraavannäköisen kuvan (jossa nuoli on kausaalisuhteen symboli):
> ____________ ________________
> ö ö ö ö
> ö alkoholi ö ------ ==> ------ ö perheväkivalta ö
> ö____________ö ö________________ö
>
> (Grafiikkaikkunassa kuva on tietysti kauniimpi...)
>
> Jos tutkija tekstiä uudelleen selatessaan saa päähänsä, että
> alkoholi
> ei ole ainoa perheväkivallan aiheuttaja, hän voi luoda tai liittää
> semanttiseen verkkoon uusia käsitteitä joillakin em. kuudesta
> linkistä, muuttaa käsitteiden välisiä suhteita, tuhota
> epärelevantteja
> yhteyksiä jne. Kaikki tämä tapahtuu hiirellä klikkaamalla.
>
> SEMANTTISTEN VERKKOJEN HALLINTA
>
> No tämähän tarkoittaa sitä, että viiden minuutin päästä tutkijalla
> on graafisessa ikkunassa hillitön kasa koodisanoja, muistiinpanoja
> ja niiden välille luotuja yhteyksiä. Tämän verkon hallintaan ohjelma
> tarjoaa eri työkaluja (joista kaikista en vielä ole perillä).
> Tutkija voi
> hiirellä klikkaamalla valita verkosta "osaverkon", joka koostuu vain
> yhdestä koodisanasta ja siihen suoraan liittyvistä naapurikoodeista.
> Samoin tutkija voi muodostaa johonkin teemaan liittyvistä
> koodeista osaverkon ja tarkastella sitä erikseen. ATLAS/ti
> muodostaa myös pyynnöstä hierarkkisen verkon, jossa yläkäsitteet
> on sijoitettu alakäsitteiden yläpuolelle. Tutkija voi luonnollisesti
> itse muovata verkkoa siirtelemällä koodeja hiirellä vetäen eri
> puolelle ikkunaa.
> Koko graafisen verkon idea on ymmärtääkseni kokonaisuuden ja
> käsitteiden välisten suhteiden hahmottamisen helpottamisessa. On
> selvää, että graafisessa hahmottamisessa ja linkkien luomisessa
> koodisanojen välille on monia metodologisia ongelmia (esim.
> linkkityyppien nimeäminen, määrä, status, koodien käsitteellinen
> status jne. jne.). Ohjelman tekijät ovat näistä huomattavasti
> paremmin selvillä kuin minä: projekti oli parhaillaan etsimässä
> laudaturtyön tekijää, jonka vastuulla olisi selvittää näiden
> "semanttisten verkkojen" käyttöä tekstianalyysin apuna.
> Raa'an konkreettisella tasolla voi ajatella, että graafinen verkko
> vastaa niitä raapustuksia, joita tutkija tekee klubiaskin kanteen
> yrittäessään hahmottaa tutkimuksensa ydinkäsitteitä ja niiden
> välisiä
> suhteita.
Verkkoeditorin avulla voidaan tarkastella ja spesifioida koodien välisiä yhteyksiä, mikä osoittautui hyödylliseksi myös käsitteitä ja merkityksiä tarkastelevassa analyysissä. Graafinen verkkoeditori on erityisen käyttökelpoinen, koska se samalla visualisoi koodien väliset suhteet, jolloin koodisysteemin rakenne on helpompi hahmottaa
> MUISTIINPANOT
>
> Keskeinen osa ATLAS/ti:n toimintaa on muistiinpanojen
> tekeminen. Muistiinpanon (memon) voi liittää koodiin, ja sen saa
> myös näkyviin graafisessa verkossa: jos tutkija on epävarma
> "alkoholin" ja "perheväkivallan" välisestä kausaalisuhteesta, hän
> voi
> liittää alkoholi-koodiin muistiinpanon, jossa kyseenalaistaa ao.
> kausaalisuhteen, tai kommentoi sitä muulta kannalta.
> Muistiinpanoista voi myös luoda oman memoverkkonsa, joka kuvaa
> memojen välisiä suhteita.
Lisäksi memojen järjestykseen voidaan koodien tapaan vai- kuttaa, ja niitä voidaan valikoida suodattimien sekä memo- perheiden avulla.
MUUTA
Mielenkiintoisia mahdollisuuksia etenkin ryhmätyöskentelyyn tarjoaa se, että ohjelmaa voi käyttää usea henkilö, joille voidaan määritellä eritasoiset käyttöoikeudet henkilön tarpeista riippuen (esim. koodaaja ei voi poistaa tai lisätä tutkimusaineistoa (primary text)). Ohjelma tallettaa suurimpaan osaan tapahtumista tiedon sekä käyttäjästä että tapahtuma-ajasta, joka varastoidaan HU:hun ja näyttää seuraavalta: fragment (1:1, 2921135479, Timo, 2921135479, Harrastukset ovat niitä tavano..!, 1 @ 21, 1 @ 29)). Tavallisen käyttäjän ei tietenkään tarvitse kurkistaa HU:hun, vaan esim. tekijää koskeva informaatio saadaan suoraan koodin haun yhteydessä (Author: Timo).
Yhteistyö antaa mahdollisuuksia suurempienkin aineistojen analyysiin usean koodaajan voimin. Voimmekin helposti verrata eri koodaajien koodauksia keskenään, ja pyrkiä siten yhdenmukaistamaan koodaajien työtä, jotta aineisto tulee kunnolla analysoiduksi.
Edellä mainittujen tärkeimpien toimintojen lisäksi ohjelmassa on runsaasti myös muita ominaisuuksia kuten seuraavat: - mikäli aineisto koodataan tietyllä tavalla (esim. koodeilla Suhtaut. puolueisiin %1 ... Suhtaut. puolueisiin %5), niin ohjelma kykenee tallettamaan havainnot SPSS/PC+ matriisiksi (ns. aineiston postkoodaus ordinaaliasteikon muuttujiksi) - Disk Manager (tiedostonhallintaohjelma, samankaltainen kuin Windowsin File Manager) - DOS Exit (nopea siirtyminen ohjelmasta toiseen, vaikkapa teksinkäsittelyohjelmaan) - hypertekstuaaliset linkit - ohjelma generoi halutessa haastatteluun rivinumerot - koodattu alue merkitään marginaaleihin - toiminnoista on saatavilla lyhyt avustusteksti painamalla hiiren oikeata näppäintä - ohjelma vierittää automaagisesti pääikkunaa (auto-scroll), jolloin tutkija voi rauhassa keskittyä lukemaan haluamaansa PT:tä
> MISTÄ ATLAS/ti:tä SAA?
> Meillä oleva ohjelman testiversio on numeroitu 0.92. Käydessäni
> Berliinissä ATLAS/ti:n kaupallistamisesta ei vielä ollut
> suunnitelmia. Yritin parhaani mukaan vakuuttaa tekijät siitä, että
> ohjelma olisi tavalla tai toisella saatettava ulkomaisten
> tutkijoiden
> ulottuville: sen perusideat osoittavat mielestäni, että atk-
> tekniikka
> voi toimia kvalitatiivisessa tutkimuksessa muunakin kuin
> korttilaatikon korvikkeena. Toivon mukaan Thomas Muhr saadaan
> vielä tänä talvena Suomeen esittämään ideoitaan laajemmalle
> yleisölle.
Ohjelma on siis vihdoin saatu markkinoille, ja sitä voi tilata suoraan Thomas Muhrilta (osoite edellä). Timo Harmo kertoikin, että Thomas on alustavasti saapumassa Suomeen keväällä tai kesällä. Ainakin itse olen erittäin kiinnos- tunut aiheeseen liittyvistä workshopeista, ja toivottavasti näemme aiheen kehittyvän tässä kokouksessa eteenpäin.
TM
( 417214 ) comment in ( 418240 ) Jari Sedergren Department of Communication University of Helsinki Internet: Jari.Sedergren@Helsinki.FI Internet: sedergre@valt.Helsinki.FI Bitnet: sedergren@finuh.bitnet