Re: Historiankirjoitus ja legitimaatio

Juha Helminen (JUHEL@sara.cc.utu.fi)
Wed, 12 Oct 1994 12:00:08 GMT+0200


Date: Wed, 12 Oct 1994 12:00:08 GMT+0200
From: Juha Helminen <JUHEL@sara.cc.utu.fi>
To: h-verkko@sara.cc.utu.fi
Subject: Re: Historiankirjoitus ja legitimaatio

>>Annelta ja Hannulta haluaisin kysya: eiko historiankirjoittaminen sitten
>>ole asioiden puolustusta? Esa Itkonen ilmaisi asian jotenkin siihen
>>tapaan, etta historioitsijan taytyy puolustaa menneisyyden ilmioiden
>>arvoa. Eiko tahan silloin ainakin sisally kaikenlaisen modernilahtoisen
>>vahattelyn vastustaminen ja menneisyyden vakavasti ottaminen?
>>
>>Heikki Lempa
>>
>Annen ja Hannu S:n aiemmin kertomat ongelmat siitä, että jotain asiaa
>tutkivalta odotetaan jonkinlaista kannanottoa asiaan, ovat kai aika yleisiä
>yhteiskuntaa tutkittaessa ja sitä yleisempiä mitä "kuumempi" asia on.
> Heikin argumentti (vai narraatio?) taas koskee ihan eri asiaa. Menneisuyyden
>tutkimisessa tosiaan on kysymys semmoisesta arvottamisesta, että katsotaan
>menneisyyden ilmiöiden olevan arvokkaita joko sinänsä tai nykypäivän
>muotoutumisen kannalta. On kuitenkin eri asia kiinnittää huomiota
>Martta-järjestön merkitykseen naisidentiteetin tai koti-ideologian
>muotoutumisessa kuin ottaa kantaa siihen, oliko Martta-järjestö hyvä vai paha.
>
>Hannu R

Minusta on luontevaa, että tutkijoilta pyydetään (arvottavia) lausuntoja heidän omaan tieteenalaansa liittyvistä kysymyksistä, jopa niistä aiheista, joita he itse ovat tutkineet. Kun maata kohti syöksyy komeetta, toimittaja soittaa lähimmälle tähtitieteilijälle, eikä haastattelua lukeva yhteiskuntatieteilijä todennäköisesti hiukkaakaan sure sitä, että asianomaisen tähtitieteilijän erikoisalana eivät ole komeetat vaan vaikkapa galaksien liikkumisen päätteleminen punasiirtymästä tms. Tuskin tähtitieteilijä pelkää, että hänen lausuntonsa kompromettoi sen paremmin komeettatutkimusta, häntä itseään astronomina kuin astronomiaa tieteenalanakaan.

Tutkija on myös yhteiskunnan jäsen. Osallistuminen yhteiskunnassa käytävään keskusteluun on yksi asia, tieteellinen tutkimustyö toinen. Kärjistäen voisi sanoa, että tutkija joka säännönmukaisesti vähättelee osallistumista keskusteluun menettelee niin koska a) (on epävarma ja) pelkää resurssoinnin ehtyvän b) pelkää voodoo-efektiä, että julkisuus "noituu" hänet ja hänen tutkimuksensa c) on muista sekalaisista syistä haluton..

Juha Helminen