Re: Metodikirja

Jukka Tapani Sarjala (juksar@utu.fi)
Tue, 27 Sep 1994 14:48:44 +0200


Date: Tue, 27 Sep 1994 14:48:44 +0200
From: Jukka Tapani Sarjala <juksar@utu.fi>
To: h-verkko@sara.cc.utu.fi
Subject: Re: Metodikirja

On Tue, 27 Sep 1994 11:57:13 +0200 Jari Sedergren wrote:

>Muuten olisi
>m!!ritelt!v!/hyv!ksytt!v!/hyl!tt!v! perusteluineen termit
>original/genuine/authentic (source), kuten my!s termit
>evidence, bias, historical fact, historical truth jne.

On totta, ett{ yll{olevistakin asioista ja k{sitteist{ pit{isi kyet{ k{ym{{n keskustelua. Parasta metodiopetusta on sellainen, jossa menn{{n perusteisiin saakka eik{ vain tyydyt{ tarjoamaan temppuvalikoimaa. Metodi ei mielest{ni ole silti yksinomaan tekninen seikka, sill{ metodien k{yt|ss{ on aina l{sn{ muutakin kuin opitut tavat ja valmiudet - kuten Jari varmaan tarkoittikin. Keskustelua metodeista ja niiden luonteesta luultavasti vaikeuttaa se, ett{ jotkut saattavat ymm{rt{{ metodit edelleenkin perustuviksi jonkinlaiseen yleisp{tev{{n s{{nt|kokoelmaan (tuollaista s{{nt|kokoelmaahan esim. Renvall pyrki rakentamaan metodiopissaan puhumalla historioitsijan p{{ttelys{{nn|ist{). Silloin on tuollaisen s{{nt|jen rakentajan p{{ss{ jonkinlainen esitietoinen k{sitys "ideaalil{hteest{". En ole koskaan varsinaisesti k{ytt{nyt visuaalista aineistoa t|iss{ni (h{pe{ sin{ns{), mutta minulla on aavistus, ett{ visuaalisen materiaalin k{ytt|{ rasittavat edelleenkin ne ajattelutavat, joihin meid{t on indoktrinoitu menneiden vuosien metodiopetuksessa. Ei liene aivan perusteetonta v{itt{{, ett{ esim. elokuvatutkimus voisi oppia - kaikkien sen saavuttamien voittojen j{lkeen - jotakin siit{, miten hyv{t keskiajan tutkijat ovat tulleet toimeen kuviensa kanssa. Meille visuaalinen materiaali on avautunut tekstien ja kirjallisen kulttuurin kerrostuman l{pi, mutta suurimmalle osalle keskiajan ihmisist{ ei ollut t{llaista tilannetta, koska kirjoitetut merkit olivat harvinaisia kuin yksisarviset. Apropos 'faktan' k{sitteest{: sen kantana lienee latinan 'factum', teko. Renvall puhui faktoista historiantutkijan p{{ttelytuloksina, siis tutkijan tekoina. Saksassa taasen tosiasia on teon asia: Tatsache jne. Olen kuitenkin sattunut kuulemaan, ett{ fakta-sanalla saattaa olla toisenkinlainen tausta. Ainakin se tuo lis{valoa asiaan. Jossakin antiikin Kreikan kaupungissa oli jumalpatsas, jolta kaukaakin tulleet ihmiset kysyiv{t neuvoa, ilmeisesti mit{ erilaisimmista el{m{n ongelmista. Jos tuo jumala ny|kk{si heid{n arveluihinsa/spekulaatioihinsa, merkitsi heid{n saamansa ilmoitus "faktaa". Fakta ei toisin sanoen ole ihan kokonaan ihmistekoista, on siin{ mukana jotakin metafyysist{, halusimmepa tai emme.

Terv. Jukka Sarjala