Date: Sat, 28 Jan 1995 14:13:49 +0200 From: Jukka Tapani Sarjala <juksar@utu.fi> To: h-verkko@sara.cc.utu.fi Subject: Re: Mentaliteetit & Suomalaisuus
Vastaus Juha Sihvolalle
Ensin tuosta historismista (jota kaytan nykyaan lahinna kirosanana). Sen historiografisista ulottuvuuksista en ole kovinkaan selvilla, mutta olen sen sijaan vakuuttunut siita, etta se on salakavalampi asia kuin kaikki tulevat ajatelleeksikaan. Isorokkoa ei maailmassa enaa ole, Kekkosestakin on paasty, mutta historismi on viela pitkaan keskuudessamme. Antiikin tai keskiajan tutkijat ovat tietoisia sen voimasta ja osaavat silla tavoin toimia sita vastaan kuten sina Juha hyvin tiedat. Mutta mita lahempana tutkimuskohde on omaa aikaamme, sita vahemman yleensa vaivaudutaan ja osataan nahda se menneen kehityksen tuloksena ja menneen maailman ehtojen valossa. Paljon useammin siita etsitaan oman kulttuurimme alkuja ja kehitysvaiheita. (1800-lukua on kyllastymiseen asti tarkasteltu "suurenmoisen" 1900-luvun alkusoittona. Koko nk. modernismin tai modernisaation tutkimus on tassa mielessa kyseenalaista.) No niin, kayhan se tutkimus tietysti niinkin. Kohde ei esita vastalauseita tai haasta raastupaan kunnianloukkauksesta. Periaatteessa voidaan tietysti olla kovastikin omien todellisuuskasitysten projisointeja vastaan (ikaan kuin kysymys olisi hyvasta tahdosta). Historismin poisjuuriminen kuitenkin edellyttaa erittain voimaperaisia toimenpiteita alkaen klassikoiden lukemisesta ja oman kielenkayton revisioinnista. Myonnan kylla, etta Febvresta kirjoittaessani kritisoin Ranskan vallankumouksen jalkeiseen aikaan juuttuneita tutkijoita enka niita, joiden kohde on modernille tietoisuudelle niin vieras, etta omien ajattelutapojen patevyysalueiden rajoihin tormaa valttamatta. Mutta ei tasta taman enempaa.
Sitten Juha kirjoitti:
>mutta miksei muuten jokaisen yksittaisen
>tutkijan moraalisena imperatiivina pitaisi olla pyrkimys tehda juuri niin
>hyvaa tyota kuin ikina pystyy.
Ehka tama imperatiivi loytyy useimmista. Mutta sehan ei riita. Olen huoman- nut, etta ihmiset haluavat valttaa intellektuaalista kilvoittelua ja kilpai- lua. Kilpailla toki osataan, mutta aivan toisin keinoin. (Sivuhuomautus: Bourdieun teoriaa kulttuurisen paaoman kasaamisesta on taholla jos toisella- kin ymmarretty vaarin, koska on luultu hanen tarkoittavan pistelaskua, vaik- ka tuo teoria haluaa tarkastella argumentatiivisen voiman sosiologisia ulot- tuvuuksia. Kulttuurinen paaoma on siten tulkittu virheellisesti kysymyk- seksi statuksesta.)
En tarkoittanut Febvre-puheenvuoroani varsinaisesti ruikutukseksi. Febvren kirja innostaa pikemminkin tutkimaan ja miettimaan.
Kirvesvartta etc etc Jukka Sarjala