Date: Tue, 10 Oct 1995 14:19:38 +0200 (EET) From: JARI SEDERGREN <SEDERGRE@valt.helsinki.fi> To: h-verkko@sara.cc.utu.fi Subject: Re: Cultural poetics (fwd)
Pannaanpas nyt vielä esille Greenblattin määritelmä käsitteelle "cultural poetics" (Shakespearean negotiations: The Circulation of Social Energy in Reneissance England (Berkeley and Los Angeles, Univ. of California Press 1988, s. 5)
Cultural poetics: "... study of the collective making of distinct vultural practices and inquiry into the relations among these practises"; the relevant conerns are "how collective beliefs and experiences were shaped, moved from one medium to another, concentrated in manageable aesthetic form, offered for consumption [and] how the boundaries were marked between cultural practices understood to be art forms and other, contiguous, forms of expression".
Antoropologisen teorian ja etnografisen käytännön vaikutusta (erityisesti Clifford Geertzin työssä) on käsitelty Louis A. Montrosen review-esseessä "Reneissance Self-Fashioning: "A Poetics of Reneissance Culture," Criticism 23 (1981), 349-59.
Jari Sedergren
> Date: Tue, 10 Oct 1995 13:59:53 +0200 (EET)
> From: JARI SEDERGREN <SEDERGRE@valt.helsinki.fi>
> Subject: Re: Cultural poetics (fwd)
> To: h-verkko@sara.cc.utu.fi
> Reply-to: h-verkko@sara.cc.utu.fi
> Organization: University of Helsinki
> Priority: normal
> > Date: Tue, 10 Oct 1995 12:56:39 +0200 (EET)
> > From: Maiju V Lehmijoki <lehmijok@cc.helsinki.fi>
>
> > On Fri, 6 Oct 1995, Maiju Lehmijoki wrote: > > > Osaako joku
> > hahmotella mita kaikkea kuluu ilmauksen "Cultural Poetics" > >
> > alle?
>
> Routledge, Chapman and Hall, Inc. julkaisi vuonna 1989 H. Arma Veeserin
> toimittaman kirjan The New Historicism. Sen kaksi ensimmäistä juttua olivat
> Stephen Greenblattin "Towards a Poetics of Culture" (s. 1 - 14) ja
> "New History" -termin ensimmäisen käyttäjän -- se tapahtui Genre-
> lehdessä 1982 -- Louis A. Montrosen "Professing the Renaissance: The Poetics and
> Politics of Culture. (s. 15-36). New history sai sittemmin muodon "new
> historicism" (ja Australiassa Neohistoricism).
>
> Taustalla on siis renessanssin ja kirjallisuuden tutkimus.
> Positivistisesta tutkimusksesta sen erottaa viime vuosien
> "openness to the theoretical ferment". Ratkaiseva sysäys oli
> Greenblattin mukaan ollut Berkeleyn campuksella usein vieraillut
> Michel Foucault, mutta myös Euroopan antropologiset ja
> yhteiskuntatieteelliset teoriat, jotka alkoivat vaikuttaa
> kirjallisuuskritiikin käytäntöön.
>
> Greenblatt haki suhdetta marxilaisuuteen ja poststructuralismiin.
> Hän piti marxilaisen estetiikan kursseja Berkeleyssä. Joku opiskelija
> oli sitten kiljaissut luennolla, jolla oli käytetty esimerkkeinä
> marxilaisuuden kriittisiä hahmoja (Benjamin, varhainen Lukacs jne.):
> "You are either a Bolshevik or a Menshevik -- make up your fucking
> mind". Greenblatt mietti asiaa ja päätyi tulokseen, että ehkä hän on
> mensevikki, taatusti ei kuitenkaan bolsevikki. Sen jälkeen hän muutti
> kurssinsa nimeksi "Cultural Poetics". "It's true that I'm still more
> uneasy with a politics and a literary perspective that is untouched
> by Marxist throught, but that doesn't lead me to endorse propositions
> or embrace a particular philosophy, politics or rhetoric, faute de
> mieux", Stephen Rosenblatt kirjoittaa.
>
> Rosenblatt asennoitui kriittisesti arvostettuun amerikkalaiseen ja
> marxilaiseen estettikan teoreetikkoon Fredric Jamesoniin, joka tekee
> eron niiden kulttuuristen tekstien välillä, jotka ovat
> yhteiskunnallisia ja poliittisia ja niiden välille, jotka eivät ole
> ja jolle siis estetiikan alue rajataan "ulos niistä diskursiivisista
> instituutioista jotka operoivat muualla kulttuurissa". Jameson kutsui
> tätä "privatisoitumisen symboliksi". Rosenblatt ei näe tuota
> Jamesonin erottelua hyösyllisenä "yksityisyyden" tuomista lainkaan
> tuohon rajanvetoon. (Esimerkkinä Rosenblattilla on muuten
> elektroninen media ja sen kommunalisoiva vaikutus kaikkeen
> diskurssiin -- toisaalta kannettavien mediavehkeiden mukaan tulo on
> "dominant practice in capitalist society" ja näihin R. laskee mukaan
> myös runot ja romaanit.) R. ei siis tee eroa poliittisen ja
> poeettisen välille (esimerkki Kiinan kulttuurivallankumous) eikä
> myöskään jaottele Jamesonin tavoin privaattiin (ja siihen kytköksissä
> olevaa psykologista, poeettista ja individuaalista) ja julkiseen (ja
> siihen kytköksissä olevaan sosiaaliseen ja poliittiseen). Tällaista
> "working distinction":ia ei tarvita.
>
> Rosenblatt esittää perusteellista kritiikkiä myös Lyotardia kohtaan.
> En tässä käy sitä kritiikkiä läpi, mutta tiivistetään. Yleinen
> kysymys, joka osoitetaan Jamesonille ja Lyotardille ja johon he eivät
> vastaa: mikä on joko taiteen ja yhteiskunnan historiallinen suhde tai mikä on
> institutionaalisesti määräytyneinen diskurssisten käytäntöjen
> historiallinen suhde? Kyseessä ei ole marxilaisen ja
> poststrukturaalisen yhteensopimattomuus toistensa kanssa vaan niiden
> kyvyttömyys tulla teoreettisesti toimeen kapitalismin ristiriitaisten vaikutusten
> kanssa, vaikka molemmat tietysti yrittävät niin tehdä.
>
> Mm. tämmöistä Cultural Poetics -termin alle pistetään. The New
> Historicism on taas aikamoinen sateenkaarinimi monenlaiselle
> tutkimukselle. Olisiko väärin sanoa, että nämä ovat niitä post-marxilaisia,
> jotka vielä sietävät Marxin lähdeluettelossaan. Post-modernisteiksi
> itseään nimittävät sitten eivät? (Vaikkaan arvaan kyllä ettei tästä
> ole edes kunnon työhypoteesiksi...)
>
> terv.
> Jari
>
>
>
>
>
> Jari Sedergren
> Department of Communication
> University of Helsinki
> Internet: sedergre@valt.Helsinki.FI
>
>
>
>
Jari Sedergren
Department of Communication
University of Helsinki
Internet: sedergre@valt.Helsinki.FI