Date: Sun, 13 Aug 1995 22:17:16 +0300 (EET DST) From: Janne Kalevi Tunturi <jantun@utu.fi> To: h-verkko@sara.cc.utu.fi Subject: Re: 1700-luvun tutkimuksen maailmankongressi - Munster
On Tue, 8 Aug 1995, Tapio Onnela wrote:
>
> Olenko ihan vaarassa vai miten mahtaa olla, minulle on jaanyt se kasitys
> etta runoutta pidettiin viela 1700-luvulla jotenkin arvokkaampana ja
> ennenkaikkea miehekkaampana lajina verrattuna proosan lukemiseen tai
> kirjoittamiseen joka varsinaisesti olisi ollut naisellista puuhaa
> mainitsiko han jotakin tasta?
Anteeksi hiukan myohainen vastaukseni. Chartier ei puhunut asiasta mitaan, mutta romaanien lukemista tosiaan pidettiin naisten puuhailuna. Tosimiehet harrastivat runoutta ja naytelmia. Asenne oli tallainen 1700-luvulla ja ilmeisesti myos edellisena vuosisatana.
Mista tama sitten johtui? Ehka jollakin on tarkempaa tietoa, mutta teksteissa sinansa on yksi selkea ero. Romaanit, varsinkin 1700-luvulla, kasittelivat jokapaivaista elamaa, runous ja naytelmat liikkuivat antiikin mallin mukaan usein allegorioiden maailmassa. Tuon ajan sivistyskasityksen mukaan ainoastaan jalkimmaisten seuraaminen kuului kultivoituneen ihmisen pyrintoihin. Usein Senecan, Marcus Aureliuksen ja Ciceron oppien omaksuminen tapahtui juuri fiktion ja erilaisten popularisointien valityksella.
En tieda, onko pystytty osoittamaan, etta juuri naiset lukivat romaaneja. Ehka vaite vain osoittaa niiden tulkitsemista toisarvoiseksi kirjallisuudeksi; samalla tavallahan Kauniita ja rohkeita pidetaan naisten ohjelmana, vaikka silla kuulemma on paljon mieskatsojiakin.
Romaanin ymmartaminen myos naisten kirjoittamaksi genreksi saattaa olla huonommin todistettavissa. Ainakin miehet julkaisivat niita enemman. Kun aikaisemmin unohdettuja naiskirjailijoita on viime vuosina pyritty loytamaan uudelleen, on se ollut tuloksellisinta 1700-luvun lopulla kukoistaneen goottilaisen kauhuromaanin alueella. Se saattaa tuntua yllattavalta (tosin ei ehka niin kummalliselta enaa meidan kuin isoisiemme ja -aitiemme nakokulmasta), koska tiedamme edelleen melko vahan 1700-luvun tai muiden aikakausien ihmisten suhtautumisesta (naisten) kirjoittamiseen. Lukemisen historian lisaksi olisi tutkittava myos kirjoittamista.
Janne Tunturi