TURUN YLIOPISTO
Historian laitosWESSMAN, SAIJA: Luja tahto - pohjoisen napa-alueen tutkimusmatkailu 1860-luvulta 1920-luvulle
Pro gradu-tutkielma, 105 s., 9 liites.
Yleinen historia
Helmikuu 1998
Tutkimus käsittelee pohjoisen napa-alueen tutkimusmatkailua 1860-luvulta 1920-luvulle kronologisesti kolmesta eri näkökulmasta, joita ovat tieteellisen kiinnostuksen herääminen alueen tutkimusmatkailussa, matkojen julkisuushakuisuus sekä teknologian kehityksen vaikutukset matkailuun. Pohjoinen napa-alue rajoittuu tutkimuksessa pohjoiseen Jäämereen ja sen keskellä sijaitseviin saariin. Tavoitteena on tutkia myös pohjoisen napa-alueen maantieteellisen tuntemuksen historiaa länsimaiden näkökulmasta, ajalle ominaisia matkustustapoja sekä käsityksiä pohjoisesta napa-alueesta. Lisäksi tarkastellaan kansainvälisen politiikan ja talouden vaikutusta tehtyihin matkoihin. Matkojen motiivit ovat tutkimuksessa keskeisiä.
Tutkimus rakentuu pitkälti keskeisten skandinaavisten tutkimusmatkailijoiden ja heidän tekemiensä matkojen ympärille. Tutkimusongelmia tarkastellaan tehtyjen matkojen kautta. Käsiteltäviä matkailijoita ovat A.E. Nordenskiöld, Fridtjof Nansen, Salomon August Andrée, Roald Amundsen, sekä Skandinavian ulkopuolelta Robert Peary, Richard Byrd ja Umberto Nobile. Tutkimuksen painettu alkuperäisaineisto on matkoista kirjoitettu matkakirjallisuus. Tärkeimpiä lähdeteoksia ovat mm. Nordenskiöldin kirjoittama Vegan matka Aasian ja Euroopan ympäri, Nansenin kirjoittama Suksilla poikki Grönlannin, Amundsenin kirjoittama Luoteisväylä sekä Andréen matkasta yli 30 vuotta myöhemmin koottu matkakertomus Kotkan lento pohjoisnapaa kohti, joka osittain muodostaa lähdeongelman. Lisäksi tarkastellaan Robert Pearyn teosta Nordpolens upptäckt, Richard Byrdin kirjoittamaa Mitt liv i luften sekä Nobilen teosta Med Italia från Rom till nordpolen. Tutkimuksessa on käytetty tekstianalyysia.Tutkimuksessa todetaan, että valtiot edistivät pohjoisen napa-alueen luonnontieteellistä tuntemusta mm. hakeakseen alueelta taloudellisia etuja. Varsinkin teoria Eurooppaa aiemmin vallinneesta jääkaudesta lisäsi tieteellisiä tutkimusmatkoja Huippuvuorille ja Grönlantiin mannerjäätikköalueille. Mannerjäätikkötutkimuksilla teoria todistettiin oikeaksi. Kansainvälinen tieteellinen yhteistyö napa-alueilla, joka alkoi 1880-luvulla, antoi pohjoisen napa-alueen luonnonolosuhteista aiempaa kattavamman kuvan. Julkisuushakuisten tutkimusmatkojen ensisijaiset tavoitteet olivat Koillis- ja Luoteisväylien purjehdukset sekä maantieteellinen pohjoisnapa ja tavoitteiden saavuttamisen tuoma julkinen kunnia. Vaikutusvaltaiselle kansainväliselle lehdistölle oli lopulta tärkeämpää lehtien menekki kuin saavutusten todenperäisyys. Laaja yleisö tarvitsi sankareita, joita lehdistö teki tutkimusmatkaajista. Teknologian nopea kehitys mullisti pohjoisen napa-alueen tutkimusmatkailun ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Lentokoneet nopeuttivat matkat murto-osaan entisestä, minkä lisäksi radion avulla saatettiin pitää yhteyttä pitkien matkojen takaa. Tutkimusmatkojen luonne muuttui. Avainasemassa matkoilla olivat nyt tekniikan ja tieteen asiantuntijat, jotka kokeilivat uutta teknologiaa ääriolosuhteissa. Kansainvälinen politiikka ja talous vaikutti matkoille asetettuihin tavoitteisiin.