TURUN YLIOPISTO
Historian laitos
VIRTANEN, HARRI P.: Bob Dylan ja folkliikkeen perinteet
Pro gradu tutkielma, 127 s.
Yleinen historia
Joulukuu 1996
Tutkimuksessa selvitetään, kuinka Bob Dylan liittyi folkliikkeeseen, ja miten
amerikkalaisen protestimusiikin perinteet heijastuivat hänen musiikkiinsa.
Lisäksi tutkitaan niitä tekijöitä, jotka johtivat Dylanin eroamiseen
folkliikkeestä. Tutkimuksessa tarkastellaan amerikkalaisen protestimusiikin ja
folkliikkeen kehitystä 1900 luvun alusta 1960 luvun alkuun. Bob Dylanin osalta
tutkimus keskittyy 1960-luvun alkuun, jolloin hän oli leimallisesti
folkliikkeen piiriin kuulunut muusikko.
Folkliikkeen perinteiden osalta tutkimus keskittyy kolmeen protestimusiikin
kannalta tärkeään taitekohtaan. 1900 luvun alussa vaikuttaneessa Industrial
Workers of the World (IWW) ammattijärjestössä luotiin pohja musiikin
käyttämiselle poliittisen aatteen levityksessä. 1940 luvun alussa syntyneen
folkliikkeen ja IWW:n musiikkiperinteen yhdistävänä tekijänä on voimakas
sitoutuminen politiikkaan. 1940 luvulla folkmusiikin tarkoitus oli toimia
osana USA:n Kommunistisen puolueen propagandaa. Kaupallisesti menestyneiden
kansanlaulujen myötä folkmusiikista tuli suosittua 1960-luvun alussa.
Radikaalin opiskelijaliikkeen synty ja etenkin kansalaisoikeusliike loivat
kantaaottavalle musiikille ns. sosiaalisen tilauksen.
Tutkimuksesta ilmenee, että 1960 luvun ensimmäisinä vuosina Dylan oli
uskollisesti folkliikkeen perinteissä pitäytyvä laulaja. Hän liittyi
folkliikkeeseen hakemalla aktiivisesti vaikutteita folkliikkeen perinteistä,
ja etenkin Woody Guthriella oli huomattavan suuri vaikutus Dylaniin. Bob
Dylanin musiikissa tulivat esille kaikki perinteisen protestilaulun elementit.
Kuitenkin on huomattava, etteivät folkliikkeen kaikkein poliittisimmat laulut
kuuluneet Dylanin ohjelmistoon. Dylan lähestyi aihetta yksilön kokemusten
kautta, eikä hän sitoutunut mihinkään poliittiseen liikkeeseen.
Dylanin kärkevimmät protestilaulut liittyvät kansalaisoikeusliikkeeseen ja
rasismin vastaiseen taisteluun. Kansalaisoikeustaistelun vaikutus Dylanin
musiikissa on erityisen huomattavaa, koska nämä laulut olivat olleet aiemmin
folkliikkeessä varsin vähäpätöisessä asemassa. Dylanin sodanvastaiset laulut
liittyvät kiinteästi pasifistiseen kansanlauluperinteeseen. Kuitenkin
folkliikkeelle tunnusomaiset
sodanvastaiset laulut, joissa otetaan poliittisesti kantaa ja osoitetaan
syylliset, puuttuvat Dylanin tuotannosta.
Vuosien 1964 ja 1965 aikana Dylan vähitellen irtautui folkliikkeestä.
Ulkoisena merkkinä erosta oli sähköisten instrumenttien käyttö. Eron taustalla
oli kuitenkin prosessi, joka oli lähtenyt käyntiin jo Kennedyn murhan jälkeen.
Dylan ei enää uskonut, että hän voisi poliittisesti vaikuttaa laulujensa
avulla.