TURUN YLIOPISTO
Historian laitos
VIRTANEN, HARRI P.: Bob Dylan ja folkliikkeen perinteet
Pro gradu tutkielma, 127 s.
Yleinen historia
Joulukuu 1996
Tutkimuksessa selvitetään, kuinka Bob Dylan liittyi folkliikkeeseen, ja miten amerikkalaisen protestimusiikin perinteet heijastuivat hänen musiikkiinsa. Lisäksi tutkitaan niitä tekijöitä, jotka johtivat Dylanin eroamiseen folkliikkeestä. Tutkimuksessa tarkastellaan amerikkalaisen protestimusiikin ja folkliikkeen kehitystä 1900 luvun alusta 1960 luvun alkuun. Bob Dylanin osalta tutkimus keskittyy 1960-luvun alkuun, jolloin hän oli leimallisesti folkliikkeen piiriin kuulunut muusikko.
Folkliikkeen perinteiden osalta tutkimus keskittyy kolmeen protestimusiikin kannalta tärkeään taitekohtaan. 1900 luvun alussa vaikuttaneessa Industrial Workers of the World (IWW) ammattijärjestössä luotiin pohja musiikin käyttämiselle poliittisen aatteen levityksessä. 1940 luvun alussa syntyneen folkliikkeen ja IWW:n musiikkiperinteen yhdistävänä tekijänä on voimakas sitoutuminen politiikkaan. 1940 luvulla folkmusiikin tarkoitus oli toimia osana USA:n Kommunistisen puolueen propagandaa. Kaupallisesti menestyneiden kansanlaulujen myötä folkmusiikista tuli suosittua 1960-luvun alussa. Radikaalin opiskelijaliikkeen synty ja etenkin kansalaisoikeusliike loivat kantaaottavalle musiikille ns. sosiaalisen tilauksen.
Tutkimuksesta ilmenee, että 1960 luvun ensimmäisinä vuosina Dylan oli uskollisesti folkliikkeen perinteissä pitäytyvä laulaja. Hän liittyi folkliikkeeseen hakemalla aktiivisesti vaikutteita folkliikkeen perinteistä, ja etenkin Woody Guthriella oli huomattavan suuri vaikutus Dylaniin. Bob Dylanin musiikissa tulivat esille kaikki perinteisen protestilaulun elementit. Kuitenkin on huomattava, etteivät folkliikkeen kaikkein poliittisimmat laulut kuuluneet Dylanin ohjelmistoon. Dylan lähestyi aihetta yksilön kokemusten kautta, eikä hän sitoutunut mihinkään poliittiseen liikkeeseen.
Dylanin kärkevimmät protestilaulut liittyvät kansalaisoikeusliikkeeseen ja rasismin vastaiseen taisteluun. Kansalaisoikeustaistelun vaikutus Dylanin musiikissa on erityisen huomattavaa, koska nämä laulut olivat olleet aiemmin folkliikkeessä varsin vähäpätöisessä asemassa. Dylanin sodanvastaiset laulut liittyvät kiinteästi pasifistiseen kansanlauluperinteeseen. Kuitenkin folkliikkeelle tunnusomaiset
sodanvastaiset laulut, joissa otetaan poliittisesti kantaa ja osoitetaan syylliset, puuttuvat Dylanin tuotannosta.
Vuosien 1964 ja 1965 aikana Dylan vähitellen irtautui folkliikkeestä. Ulkoisena merkkinä erosta oli sähköisten instrumenttien käyttö. Eron taustalla oli kuitenkin prosessi, joka oli lähtenyt käyntiin jo Kennedyn murhan jälkeen. Dylan ei enää uskonut, että hän voisi poliittisesti vaikuttaa laulujensa
avulla.