TURUN YLIOPISTO
Yleisen historian laitos
VIRTANEN, ASKO: PAHA JA MITEN SE POISTETAAN. Douglass' Monthlyn välittämä kuva Yhdysvaltain orjuusjärjestelmästä, sen poistamispyrkimyksistä ja poistamisesta vuosina 1859-1863
Pro Gradu tutkielma 150 s.
3 liites.
Yleinen historia
Huhtikuu 1994
Työn aiheena on yhdysvaltalaisen kansalaisoikeustaistelijan Frederick Douglassin julkaiseman sanomalehden Douglass' Monthlyn välittämä kuva maan orjajärjestelmästä ja sen vastustamisesta. Työssä käsitellään Yhdysvaltain neekeriorjuutta sekä inhimillisenä että poliittisena ongelmana, johon kuuluu myös orjuuden osuus Yhdysvaltain sisällissodan problematiikkaan.
Työssä selvitetään Douglass' Monthlyn paikka orjuuden vastaisessa liikkeessä ja koko yhteiskunnassa tukeutuen paitsi tutkimuskirjallisuuteen myös laajalevikkiseen yleislehteen "Harper’s Weeklyyn" ja toiseen orjuuden vastaiseen lehteen "The Liberatoriin".
Työ on tutkimusotteeltaan lehdistöhistoriallinen. Orjuus ja siihen liittyvät inhimilliset ja poliittiset ongelmat peilautuvat Douglass' Monthlyn kautta, jonka sisältöanalyysi on keskeinen metodi. Toisaalta, koska kyseessä on Frederik Douglassin täysin dominoima lehti, hänen henkilöhistoriaansakaan ei ole sivuutettu.
Tärkeimpinä tuloksina sisältöanalyysin osalta voidaan todeta, että Douglass' Monthly oli journalistisesti korkeatasoinen lehti, joka sijoittui orjuuden vastaisen liikkeen radikaalille äärilaidalle. Sen kuva orjuudesta oli synkkä, mutta ei valheellinen toisin kuin monien muiden abolitionistien antama kuva. Lehti oli valmis hyväksymään kaikki keinot orjuuden vastaisessa taistelussa niin uskonnon, politiikan kuin väkivallankin. Douglass' Monthlyn edustama radikaali linja edusti pientä vähemmistöä orjuuden vastaisessa liikkeessä. Sitä voidaan pitää enemmänkin Frederick Douglassin henkilökohtaisten ajatusten julkaisukanavana kuin tiiviinä osana orjuuden vastaista liikettä. Tätä tulkintaa tukee sekin, että Frederick Douglass oli ainoa merkittävä itsenäisesti toiminut musta abolitionisti. Lehden perusteella Frederick Douglass voidaan nähdä Mustan Amerikan ensimmäisenä kansalaisoikeustaistelijana, jonka panos orjien vapauttamisessa oli merkittävä. Lehden kirjoituksia leimaavan kaukonäköisyyden ja optimismin vuoksi Frederick Douglassia voidaan pitää paitsi ihmisen kehitykseen uskovana optimistina, myös yhteiskunnallisena edelläkävijänä ja näkijänä.
Douglass' Monthlyn pyrkimysten ja muun yhteiskunnan välinen ero osoittaa, että orjuus oli vielä sisällissodan alla yleisesti hyväksytty järjestelmä, jonka poistaminen oli enemmänkin sattumaa kuin määrätietoisen politiikan tulosta. Tältä pohjalta on paremmin ymmärrettävissä Yhdysvaltain rotuongelman pitkittyminen ja mustien jääminen alimmaksi yhteiskuntaluokaksi orjuuden jälkeenkin. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että mustien täydelliseen assimiloimiseen amerikkalaiseen yhteiskuntaan pyrkivä traditio on luontevaa aloittaa Frederick Douglassin toiminnasta. Douglass' Montlyn avulla on helppo ymmärtää Yhdysvaltain rotuongelman syntyyn johtaneet tekijät ja helppo nähdä myös ne toteutumatta jääneet vaihtoehtoiset toimintamallit, joilla ongelma olisi saatettu ratkaista.