|
TURUN YLIOPISTO VESAMO, KRISTIINA: Länsi-Euroopalle uusi johtaja? Britannian ensimmäinen jäsenhakemus Euroopan talousyhteisöön 1960-luvun alussa Pro gradu -tutkielma, 112 s., 2 liites. Britannia ei ollut mukana perustamassa Euroopan talousyhteisöä (EEC) vuonna 1957, mutta jo muutaman vuoden kuluttua se tuli siihen tulokseen, että Euroopan integraatiokehitykseen kannattaisi mennä mukaan. Britannia haki Euroopan talousyhteisön jäsenyyttä ensimmäisen kerran vuonna 1961. Hakemus kaatui kuitenkin Ranskan presidentti Charles de Gaullen vastustukseen vuonna 1963. Pro gradu -työssäni tutkin Britannian jäsenhakemuksen poliittisia ja taloudellisia syitä ja taustatekijöitä. Miksi Britannia haki jäsenyyttä ja mitä se ajatteli saavuttavansa jäsenyydellä? Pohdin jäsenhakemuksen syitä Britannian ulkopolitiikan kautta ja kiinnitän erityisesti huomiota Kansainyhteisöön ja Britannian suhteisiin sekä Yhdysvaltoihin että Manner-Eurooppaan. Tutkin myös jäsenyysneuvotteluiden ongelmallisuutta ja sitä miten Britannia suhtautui jäsenhakemuksensa torjumiseen. Tutkimukseni tärkeimpänä alkuperäisaineistona toimivat brittiarkistolähteet. Käytän erityisesti hallituksen ja pääministerin arkistoista löytyviä dokumentteja, kuten sähkeitä, muistioita ja kirjeitä. Käytän myös amerikkalaista Foreign Relations of the United States 1961–1963 (FRUS) -sarjan Länsi-Eurooppaa ja Kanadaa koskevaa osaa, jonka arkistolähteet antavat asioihin amerikkalaisten näkökulman. Lähteinäni toimivat lisäksi Britannian poliittisen johdon, pääasiassa pääministeri Harold Macmillanin ja neuvotteludelegaation johtaja Edward Heathin, puheet ja muistelmateokset. Hyödynnän jonkin verran myös julkaistua haastatteluaineistoa. Tutkimukseni osoittaa, että jäsenhakemuksen poliittiset syyt olivat merkittävämpiä kuin taloudelliset. Britannian maailmanpoliittinen vaikutusvalta oli hupenemassa ja EEC-jäsenyyden nähtiin nostavan Britannian kansainvälistä asemaa. Rapistuva imperiumi ei riittänyt enää perustaksi suurvalta-asemalle. Britannia halusi jäsenyydellä ennen kaikkea taata kansainvälisen asemansa ja lisätä vaikutusvaltaansa sekä Euroopassa että maailmanpolitiikassa yleensäkin. Myös Britannian erityissuhde Yhdysvaltoihin näytti olevan vaarassa 1960-luvun alussa, sillä Britannia pelkäsi menettävänsä paikkansa Yhdysvaltain ensisijaisena liittolaisena Euroopan talousyhteisölle. EEC-jäsenyys tuntui olevan vastaus kaikkiin Britannian ongelmiin. EEC-jäsenmaat ja myöhemmin EU-maat ovat peilanneet integraation hyötyjä ja haittoja oman etunsa kautta ja niin teki Britanniakin hakiessaan jäsenyyttä ensimmäistä kertaa. Asiasanat: Britannia, Euroopan talousyhteisö, EEC, Efta, jäsenhakemus, Kansainyhteisö, Yhdysvallat, Eurooppa, integraatio, maatalouspolitiikka, veto
|