TURUN YLIOPISTO Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos/ humanistinen tiedekunta VESA, MAIJU: Villi länsi ja luontokokemukset Zane Greyn 1920-luvun romaanituotannossa Pro gradu -tutkielma, 97s., 3 liites. Yleinen historia Toukokuu 2010 Pro gradu -tutkielman aihe on Zane Greyn (1872–1939) romaaneissa esiintyvä luontosuhde. Tutkin, millaisia eri rooleja luonnolle on romaaneissa ja mitä luonto merkitsee lännen ihmiselle. Yhtenä 1900-luvun suosituimmista lännen kirjailijoista Grey on ollut vaikuttamassa niihin mielikuviin ja stereotypioihin, joita edelleen liitämme villiin länteen. Rajaseutuaikakauden päättyminen ja rajaseutumyytti ovat merkittävässä roolissa Greyn luontokuvauksen selittämisessä ja ymmärtämisessä. Alkuperäisaineistonani on kolme Greyn 1920-luvun teosta: The Thundering Herd (1924), Under the Tonto Rim (1925) ja Forlorn River (1927). Grey kuvaa rajaseutuaikakauden nostalgisoivasti tilana, joka tarjoaa viimeisen mahdollisuuden parempaan tulevaisuuteen. Koska rajaseutu nähtiin 1920-luvulla katoavana, myös Greyn lännessä edistys esitetään väistämättömäksi. Kaipuu menetettyä tulevaisuutta kohtaan näkyy luontokuvauksessa maiseman melankolisessa ja voimakkaassa läsnäolossa. Muutokset luonnossa, kuten eläinten määrän raju väheneminen ja maanviljelyn laajeneminen, näyttäytyvät Greylle väistämättöminä pahoina, joihin yksilö ei pysty vaikuttamaan. Vaikka hän tuomitsee biisonien metsästämisen sukupuuton partaalle, suhtautuminen muuhun luonnonvarojen hyödyntämiseen on ristiriitaista. Edistys-ajattelun voimakas vaikutus amerikkalaisessa kulttuurissa ja toisaalta 1900-luvun alun kokema rajaseudun katoaminen siihen yhdistettyine kansallista identiteettiä luovine merkityksineen vaikuttivat ristiriidan syntymiseen. Luonto on Greylle myös inspiraation ja henkisten voimavarojen lähde. Luonnon helmassa voi kokea syvää harmoniaa ja yhteyttä maailmankaikkeuteen. Niin ikään luonto toimii parantajana kaupungistumisen ja modernisaation korruptiota ja moraalin heikkenemistä vastaan. Grey esittää luonnon ja siellä liikkumisen vastauksena niihin pelkoihin, joita amerikkalaisen yhteiskunnan muuttuminen 1800- ja 1900 -lukujen taitteessa aiheutti. Paitsi, että luonto tarjoaa sisäisen eheytymisen kokemuksia, se pakottaa lisäksi ihmisen konkreettisiin muutoksiin. Esimerkiksi turhamaisuus paranee luonnon läheisessä elämässä. Ihmisen näkeminen osana luontoa ja henkilökohtaisen luontosuhteen tavoittelu ovat nähdäkseni seurausta Greyn henkilökohtaisista kokemuksista että transsendentalistisen ajattelun mahdollistamasta 1900- luvun alun erämaakultista ja modernisaatiokritiikistä. asiasanat: Zane Grey, Yhdysvallat, 1920-luku, luontosuhde, rajaseutu, western, lännen kirjallisuus, modernisaatiokritiikki