TURUN YLIOPISTO
Historian laitos

VALKONEN, MARJO: Memelin kriisi Ison-Britannian politiikassa vuosina 1923 -1924

Pro gradu -tutkielma, 124 s., 31 liites.
Yleinen historia
Heinäkuu 1993

Tämän Pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää minkälainen asema Memelin kriisillä oli Ison-Britannian politiikassa vuosien 1923 ja 1924 aikana, millaisia intressejä Britannialla oli tuossa kriisissä ja miksi, sekä miten Britannian ulkopoliittinen johto ja ulkoministeriön, Foreign Officen, virkamiehet toimivat kriisin ratkaisemiseksi ja mistä heidän asenteensa kriisin eri vaiheisiin johtui.

Memel on pieni alue Liettuan ja Itä-Preussin välissä ja se kuului ennen ensimmäistä maailmansotaa Saksalle. Saksan hävittyä sodan päättivät voittajavallat antaa alueen Liettualle kunhan maa ensin saisi sisäiset olonsa järjestetyksi. Vuoden 1923 alussa liettualaiset joukot kaappasivat Memelin ranskalaisilta, jotka alueella hallitsivat Kansainliiton ja voittajavaltioiden nimissä. Syntynyttä kriisiä käsiteltiin ensin voittajavaltioiden suurlähettiläskonferenssissa ja myöhemmin Kansainliitossa, jonka avulla kriisi saatiin ratkaistuksi toukokuussa 1924.

Tutkimus pohjautuu pääasiallisesti alkuperäislähteisiin: Foreign Officen dokumenttikokoelmaan 371-, josta tulee ilmi Britannian näkökulma kriisiin sekä Liettuan ulkoministeriön julkaisemiin asiakirjakokoelmiin The Question of Memel ja Question de Memel, joista ensiksi mainittu käsittelee asian käsittelyä suurlähettiläskonferenssissa ja jälkimmäinen kriisin ratkaisuvaiheita Kansainliitossa. Lisäksi on lähteenä käytetty tutkimuskirjallisuutta, jota tosin itse kriisin osalta on olemassa hyvin vähän.

Iso-Britannian tavoitteena oli saada Memelin kriisi ratkaistuksi mahdollisimman nopeasti, jotta sodasta kärsinyt Baltian alueen kauppa saataisiin jälleen käyntiin myös Memelin alueen kautta ja hyödyttämään Britannian taloutta, ja Baltian alueen olot vakiinnutetuiksi niin ettei tämä suhteellisen pieni kriisi sytyttäisi alueella suurempia konflikteja. Tämän lisäksi Britannian poliittinen johto halusi osallistumisellaan yhtenä voittajavaltiona kriisin ratkaisuun varmistaa sen, ettei Ranska Itä-Euroopan liittolaisineen saisi enempää sanansijaa Memelin asioihin kuin mihin brittien mielestä oli tarvetta. Memelin kriisi oli Foreign Officessa lähinnä rutiinikysymys, jota käsiteltiin pääasiassa keskitason virkaportailla. Iso-Britannia jättäytyikin kriisin ratkaisussa taka﷓alalle ja antoi Kansainliiton hoitaa kiusallisen kriisin selvittämisen.