TURUN YLIOPISTO
Historian laitos

VAKKI, KATI: Demokratian esitaistelijasta kommunistien kätyriksi
Uuden Suomen Uutisointi Kuubasta vuosina 1957-1962

Pro gradu- tutkielma, 110 s., 2 liitesivua
Yleinen historia
Toukokuu 1995


Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten Kuuban vallankumousta kuvattiin suomalaisessa lehdistössä. Päälähteenäni on ollut Uusi Suomi ja sen rinnalla kaksi muuta suomalaista sanomalehteä. Aikavälillä 1957-1962 Suomessa oltiin varsin kiinnostuneita Kuuban tilanteesta, olihan Kuuballa keskeinen rooli kahden suurvallan, Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton, kylmän sodan aikaisessa taistelussa "maailman herruudesta". Myös Uusi Suomi uutisoi Kuuban tilanteesta runsaasti, varsinkin vuodesta 1959 lähtien.

Työn keskeisenä tavoitteena on ollut selvittää miten Uuden Suomen uutisointi muuttui tutkimusjakson aikana ja millaiset tapahtumat lehden sivuille yltivät; mitä kerrottiin, mistä vaiettiin ja mistä ei edes tiedetty. Olen myös tarkastellut miten asioista kirjoitettiin, oliko tarkoituksena pyrkiä totuuteen vai oliko mielipiteiden muokkaaminen tärkeämpää. Erääksi työni keskeiseksi piirteeksi muodostui myös 1950- ja 1960-1ukujen journalismin arvioiminen.

Uuden Suomen uutisointi Kuuban vallankumouksesta vaihteli aikavälillä 1957-1962 huomattavasti. Kuuden vuoden uutisointi jakaantui selvästi neljään, toisistaan poikkeaviin jaksoihin. Jokaisen jakson aikana oli huomattavissa se, miten selvästi Uusi Suomi pyrki levittämään tietynlaista sanomaa lukijoilleen. Uusi Suomi tarjosi omia totuuksiaan antamatta lukijalle monipuolista tietoa ja samalla mahdollisuutta itse muodostaa omat mielipiteensä eri näkökulmat huomioituaan. Uusi Suomi oli tutkimukseni kolmesta lehdestä sissiliikkeen jyrkin tuomitsija 1957-1958. Kahdessa yössä Uudesta Suomesta tuli Fidel Castroa eniten ihannoiva lehti. Positiivisen kauden jälkeen Uusi Suomi ensimmäisenä lehtenä tuomitsi Kuuban kommunistiseksi ja aloitti sen jälkeen kriittisen suhtautumisen Kuubaan. Tämän jyrkän tuomitsevan kauden jälkeen Uusi Suomi tasaantui ja aloitti kolmesta lehdestä kaikkein asiallisimman uutisointitavan.

Tämä jyrkkä mielipiteitten vaihtelu oli yllättävä havainto, koska yleisesti itseään arvostavan sanomalehden pyrkimyksenä on ollut tietyn linjan säilyttäminen tilanteesta ja uutisoinnin kohteesta riippumatta. Uusi Suomi ei kuitenkaan pystynyt kulkemaan kultaista keskitietä, vaan risteili laidasta toiseen. Omalta osaltaan tähän jyrkkään mielipiteiden vaihteluun on vaikuttanut se, ettei Uusi Suomi poliittisena lehtenä pystynyt säilyttämään journalistista linjaansa varsinkaan sen jälkeen, kun Kuuban vallankumous oli muuttunut sosialistiseksi. Kontrasti sosialistisen maan ja porvarillisen sanomalehden välillä oli liian suuri. Selvästi Uuden Suomen ratkaisuihin on vaikuttanut myös maailmanpoliittinen tilanne ja Suomen ongelmallinen suhde itäiseen naapuriinsa. Neuvostoliiton arvostelun ollessa kiellettyä Uusi Suomi kohdisti kritiikkinsä turvallisempaan suuntaan, Kuubaan.