TURUN YLIOPISTO
Yleisen historian laitos
VAINIO-KORHONEN, KIRSI: Kristillisen naisihanteen muotoutuminen antiikin ja keskiajan taitteessa. Kirkkoisä Hieronymuksen naiskäsitys
Laudaturtutkielma, 67 s., 6 liites.
Yleinen historia
Toukokuu 1987
Laudaturtyöni aiheena on kirkkoisä Hieronymuksen (n.340-420 jKr) naiskäsitys osana kristillisen naisihanteen muotoutumista siirryttäessä antiikista varhaiskeskiaikaan. Hieronymus kuului lännen merkittävimpiin kirkkoisiin Tertullianuksen (k.245), Ambrosiuksen (k.397) ja Augustinuksen (k.430) ohella. Naisen asemaa ja naiskuvaansa Hieronymus hahmottelee enimmäkseen laajassa kirjeenvaihdossaan sekä Marian neitsyyden puolesta kirjoitetuissa kiistakirjoituksissa Helvidiusta ja Jovianusta vastaan.
Hieronymus ei elämänsä aikana osoittanut suurtakaan kiinnostusta häntä ympäröivän yhteiskunnan ongelmiin. Oman aikansa lapsena hän kuitenkin heijasteli aikansa ihanteita. Hieronymuksen kuten ajan muidenkin kirkkoisien ajatusten taustalla on nähtävissä niin Välimeren alueen hellenistisen kulttuuripiirin kuin juutalaisen traditionkin vaikutus, etenkin käsityksissä naisen ja miehen välisestä alisteista suhteesta avioliitossa, naisen erityisestä lihallisuudesta, naisen sopimattomuudesta kirkon opettajan virkaan sekä naisen rooleista neitseenä, vaimona tai leskenä.
Hieronymus lähestyi naista ennen kaikkea seksuaalisena olentona, jonka arvo määräytyi sukupuolisen kokeneisuuden ja kokemattomuuden mukaan. Naispuolisia ystäviään Hieronymus ylisti ensisijaisesti heidän sukupuolisen pidättyvyytensä kautta saavuttamistaan ansioista, joko koskemattomuuden kruunun säilyttäneinä neitsyinä tai tiukalla paastolla halunsa kurissa pitävinä leskinä. Muiden kirkkoisien tavoin Hieronymus näki avioliiton toisarvoisena, miltei esteenä ihmisen ja Jumalan välisen suhteen kehittymiselle ja kukoistamiselle.
Naisen ylistäminen hänen uudessa neitsyen roolissaan liittyi kiinteästi Hieronymuksen elinaikana alkaneeseen Marian kunnioittamiseen Jeesuksen neitseellisenä äitinä, Pyhän neitsyen palvonta kantoi kuitenkin varsinaiset hedelmänsä vasta keskiajalla, Jolloin Marian autuuden tukena olivat kirkon hyväksymät dogmit. Konkreettisen ilmauksensa neitsyyden ihailu sai jo Hieronymuksen aikana syntymässä olevassa luostarilaitoksessa. Vaikka useimmat Hieronymuksen aikalaisista vielä vieroksuivat kirkkoisän selibaattiin sidottua naisihannetta, oli luostarielämä keskiajalla naiselle jopa toivottava vaihtoehto, joka takasi hänelle melko Itsenäisen aseman ja mahdollisuuden itsensä kehittämiseen.