TURUN YLIOPISTO
Historian laitos / humanistinen tiedekunta
VAINIO, HENRIIKKA: Kauppias, lainvartija ja oppinut. Ranskan 1400- ja 1500-luvun kaupunkilaisammattien arvostus François Villonin ja François Rabelais'n tuotannossa
Pro gradu – tutkielma, 113 s.
Yleinen historia
Tammikuu 2007
Myöhäiskeskiajan ja uuden ajan alun kaupunkilaisammatteja on tutkittu lähinnä niitä koskevien ammatillisten vaatimusten ja sääntöjen kautta. Kaupunkilaisammatteja kohtaan tunnetut arvostukset ovat kuitenkin jääneet vähäisemmälle huomiolle, sillä ne eivät ole helposti tavoitettavissa alkuperäisaineistona yleisimmin käytetyistä virallisista asiakirjoista. Aikalaisarvostusten tutkiminen antaa historioitsijalla kuitenkin paremmat mahdollisuudet ymmärtää tutkimaansa aikaa ja sen ilmiöitä. Tavoittaakseni kaupunkilaisten arvomaailman, tutkin työssäni 1400- ja 1500-lukujen ranskalaisten kaupunkiyhteisöjen arvostuksia kauppiaita, lainvartijoita ja oppineita kohtaan kahden aikalaiskirjailijan, François Villonin ja François Rabelais'n, tuotannossa.
Tutkimuksellisena menetelmänä olen käyttänyt alkuperäisaineiston antamien kuvausten vertailua: vertailevan tutkimuksen avulla olen selvittänyt, tapahtuiko kaupunkilaisammattien arvostuksissa muutosta 1400-luvulta 1500-luvulle siirryttäessä. Kaupunkilaisammattien arvostuksia tutkiessani nostin keskeisiksi näkökulmiksi niitä kohtaan asetetut ammatilliset vaatimukset, suhtautumisen varallisuuteen, sekä suhtautumisen vallanhimoon. Vertailtaviksi ammateiksi valikoituivat kauppiaat, lainvartijat ja oppineet niiden esiintyessä alkuperäisaineistossa muita ammatteja selvemmin. Alkuperäisaineiston kaunokirjallinen luonne on edellyttänyt lähteiden kriittistä tutkimista, sekä tutkimuskirjallisuuden osuuden korostumista paikoitellen. Alkuperäisaineistona olen käyttänyt François Villonin ja François Rabelais'n painettua tuotantoa.
Kauppiaita, lainvartijoita ja oppineita kohtaan tunnettujen arvostusten vertaileminen osoitti, että erityisesti hallitsijan vallankeskittäminen vaikutti aikalaisarvostuksiin suuresti. Kaupunkilaitoksen varhaisvaiheen tiivis yhteisö alkoi työnjaon seurauksena hajota moniin eri ammattikuntiin, joiden toimintaa säädeltiin muun muassa kiltojen ja korporaatioiden avulla. Kaupunkilaiset olivat vielä 1400-luvulla kuitenkin sitoutuneita oman yhteisönsä toiminnan ylläpitämiseen ja suojelemiseen. Ne ammatinharjoittajat, jotka pyrkivät hankkimaan alallaan lisätuloja ja menestystä, leimautuivat ahneiksi ja moraalittomiksi. Hallitsijan vallankeskittäminen edellytti yhtenäisemmän oikeuskäytännön ja koulutustason luomista. Tämän seurauksena 1500-luvun kaupunkilaiset eivät kokeneet lainvartijoita tai oppineita enää oman yhteisönsä edustajiksi, ja kauppiaista oli tullut aatelistolle uhkatekijä. Valtakunnan yhtenäistämiskehityksen seurauksena ammattiryhmien arvostukseen alkoivat vaikuttaa kaupunkiyhteisön ulkopuoliset tekijät.
Asiasanat: kaupunkilaisammatit, 1400-luku, 1500-luku, François Villon, François Rabelais, kaupunkilaitos, oikeuslaitos, koululaitos, Ranska