TURUN YLIOPISTO
Historian laitos
VAINIKAINEN, MATTI: Barbariasta kehittyneeksi valtioksi. Juan B. Alberdin käsitykset Argentiinan kehittämisestä ja Yhdysvaltain esimerkin hyödyllisyydestä
Pro gradu tutkielma, 101 s., 1 liites.
Yleinen historia
Syyskuu 1980
Tutkimukseni kohteena on lähinnä Argentiinan nopea kehitys 1800- luvun lopulla. Tämän kehitysvaiheen taustahahmona pidetyn diplomaatin ja filosofin Juan B. Alberdin (1810-1884) vaikutusta koetan selvittää. Aluksi luon kuvan 1800-luvun alkupuolen tilanteeseen Argentiinaan, ja sen jälkeen Alberdin ajattelun taustoihin. Varsinaisesti keskityn siihen, miten Alberdi pyrki toteuttamaan ajatustaan ”hallitseminen on asuttamista”. Pyrin selvittämään, miten Alberdi näki Yhdysvaltain esimerkin siirtolaisuudessa, yleisessä hallinnossa ja talouselämässä olevan siirrettävissä Argentiinaan.
Keskeisen lähderyhmän muodostavat Alberdin omat teokset, varsinkin "Bases", jossa pohditaan perustuslakia, ja ”Sistema”, jossa pääpaino on talouselämässä. Myös Alberdin omaelämäkerta ja poleeminen ”Estudios” antavat paljon aineksia tutkimukseeni. Tutkimuskirjallisuudessa. johtuen maamme syrjäisestä sijainnista, ovat parhaiten edustettuina yhdysvaltalaiset ja englantilaiset tutkijat. Toisaalta näissä maissa Argentiinan historian tutkimus on korkealla tasolla. Argentiinalaisista tutkijoista olen onnistunut saamaan johtavista tutkijoista mm. Romeron ja Mayerin teoksia.
Alberdi loi Argentiinaan uuden perustuslain vuonna 1853. Se oli yhdistelmä federalismia ja unitarismia. Maasta muodostettiin liittovaltio, jossa keskusvallalla oli oikeus tehdä jopa aseellinen interventio provinsseihin. Suurena esimerkkinä Alberdille oli Yhdysvaltain perustuslaki. Tähän hän teki pieniä sovellutuksia Argentiinan oloja varten. Päälisin puolin perustuslain luomat poliittiset organisaatiot toimivat. hyvin, mutta uudistuksiin haluton eliitti pystyi jarruttamaan kongressin toimintaa siten, että sen merkitys jäi melko vähäiseksi.
Toinen Alberdin tavoite oli saada samanlaisia siirtolaisia Argentiinaan, kuin oli mennyt Yhdysvaltoihin, eli lähinnä englantilaisia, saksalaisia, hollantilaisia, sveitsiläisiä ja ruotsalaisia. Alberdi pyrki saamaan sellaisia siirtolaisia, joilla ei ollut aiempaa kulttuurista yhteyttä Argentiinaan. Argentiinaan saapui paljon siirtolaisia, mutta maahanmuutajista oli suuri osa Alberdin inhoamia italialaisia ja espanjalaisia. Vain muutama prosentti maahan tulleista oli Alberdin haluamista maista.
Talouselämässä Alberdi korosti vapautta ja pääomien tuonnin tärkeyttä. Pääomia tulikin Argentiinaan, mutta ne ohjautuivat lähinnä palveluelinkeinoihin. Voitot pääomista palautuivat takaisin ulkomaille, tai sijoitettiin Argentiinassa maakeinotteluun, eli säteilyvaikutusta muille teollisuuden aloille ei juurikaan tapahtunut.
Keskeinen tekijä Alberdin ajattelussa Argentiinan kehittämisessä oli hyödyn tavoittelu. Maasta oli tehtävä rikas, mikä toteutuisi helpoimmin seuraamalla Yhdysvaltain esimerkkiä. Toinen piirre Alberdin ajattelussa oli idealistisuus. Hän ei kiinnittänyt riittävästi huomiota Argentiinan ja Yhdysvaltain kulttuuriperinteen erilaisuuteen. Hän pyrki liian kaavamaisesti soveltamaan Yhdysvaltain kokemuksia Argentiinaan.