TURUN YLIOPISTO

Yleinen Historia/ Humanistinen tiedekunta

UUSITALO, TAINA: Etienne Cabetin Ikaria - suuri kommuuniutopia ja sen toteutus 1840-1856

Pro gradu-tutkielma, 113 s.
Yleinen historia
Maaliskuu 2000


Ajatus täydellisestä yhteisöstä, jonka asukkaat eläisivät tyytyväisinä ja onnellisina ilman puutetta ja vaikeuksia on ikivanha. Kristinuskoisessa maailmassa on vallinnut jo noin kahden tuhannen vuoden ajan usko kuolemanjälkeiseen Jumalan uskotuilleen valmistamaan paratiisiin. Tämä kristillinen taivaskäsitys on ollut hallitsevin ja vakiintunein utopia Euroopassa lähes 1800-luvulle asti. Suuren vallankumouksen jälkeisessä Ranskassa vaikuttivat monet kuuluisat varhaissosialistiset filosofit ja yhteiskunnalliset vaikuttajat, jotka uskoivat ihanneyhteisön toteuttamisen olevan mahdollista vaikuttamalla yhteiskunnan tuotantojärjestelmään. Aikakautensa merkittävimpiin varhaissosialisteihin kuului Etienne Cabet, joka historian tutkimuksessa on jäänyt suhteellisen vähälle huomiolle. Cabet loi 1840-luvulla ikarialaisuusliikkeen, johon kuului enimmillään 100 000 - 200 000 kannattajaa Ikarialaisuuden keskeinen sanoma oli kirjattu seikkailukertomuksen muodossa Cabetin kuuluisaan pääteokseen Matka Ikariassa (Voyage en Icarie), joka sisälsi ihanneyhteiskunnan ideologisen perustan. Ikariassa yksityisomaisuus oli otettu yhteisön haltuun, minkä ansiosta maan asukkaat elivät onnellisena veljeyteen ja tasa-arvoon perustuvassa kommuunitaloudessa. Ikarialaisuus ei ollut pelkkä kirjallinen utopia vaan ikarialaiset Cabetin johdolla myös kokeilivat ikarialaista järjestelmää Yhdysvalloissa, Nauvoon pikkukaupungissa, jonne perustettiin vuonna 1848 keskimäärin 400 asukkaan kommuuni.

Tämä tutkimus tarkastelee ikarialaisuuden vaiheita Ranskassa sekä Nauvoossa vuoteen 1856 asti, jolloin Etienne Cabet kuoli ja yhteisö hajaantui. Tutkimuksen ensimmäinen osio tarkastelee Cabetin pääteoksen avulla ikarialaista ihanneyhteiskuntaa keskittyen erityisesti liikkeelle olennaiseen talous-, uskonto- ja perheideaalin kuvaamiseen. Toinen osio tarkastelee Nauvoon kommuunin vaiheita suhteessa kaunokirjalliseen Ikariaan. Tutkimus selvittää millaiseksi ikarialainen järjestelmä Nauvoossa muodostui ja mitä vaikeuksia se käytännössä kohtasi. Keskeistä tutkimuksessa on myös liikkeen kehittäjän ja johtajan, Etienne Cabetin rooli sekä Ranskassa että varsinkin Nauvoon kommuunissa. Fiktiivisen ja käytännön Ikarian olemuksen selvittämiseksi ikarialaisuutta on tutkimuksessa verrattu myös Owenin ja Fourierin näkemyksiin ja yhteiskuntakokeiluihin.

Nauvoossa toteutettiin yhteisomistukseen perustunut kommuuni, mutta se ei ikarialaisten suurista ponnistuksista huolimatta vastannut kirjallisen Ikarian antamaa kuvaa vauraasta ja harmoonisesta yhteisöstä. Kommuuni kärsi taloudellisista ongelmista, mutta varsinkin yhteishengen puutteesta. Suurin yksittäinen Nauvoon Ikarian hajaantumisen syy oli kommuunissa syntyneen opposition näkemys Cabetista itsevaltaisena johtajana.

Tutkimuksen asiasanat:

- ikarialaisuus

- varhaissosialismi - Ranska

- kommuunit - Yhdysvallat