TURUN YLIOPISTO
Historian laitos
UUSITALO, Paula: Tornionlaakson amerikansiirtolaisuus ennen ensimmäistä maailmansotaa (1860-1914)
Pro gradu tutkielma 99 s.,20 liites.
Yleinen historia
Lokakuu 1984
Tässä tutkielmassa tarkastellaan Tornionlaakson amerikansiirtolaisuutta sen alkuvaiheesta, 1860- luvulta, ensimmäiseen maailmansotaan saakka. Tutkimuksen kohteena on kahdeksan länsirajan kuntaa: Enontekiäinen, Muonionniska , Kolari, Turtola, Ylitornio, Karunki, Alatornio ja Tornio. Työssä käsitellään lähtevää siirtolaisuutta, sen voimakkuutta, aaltoliikettä, syitä sekä ammatillis-yhteiskunnallista ja väestörakennetta.
Tutkielman alkuperäislähteinä on käytetty Oulun maakunta arkiston Oulun lääniä koskevia passiluetteloita vuosilta 1860- 1914 sekä tutkimusalueen seurakuntien rippikirjoja vuosilta 1860-1914. Kirkonkirjoihin ja passiluetteloihin merkityt siirtolaiset on järjestetty kahden periaatteen mukaan: "varmojen siirtolaisten" sekä kaikkien siirtolaisten kortistoon. Kahden kortiston vertailun avulla on lähtevän siirtolaisuuden lisiksi tarkasteltu sitä, missä määrin passiluetteloiden perusteella voidaan tutkia Tornionlaakson siirtolaisuutta.
Alkuperäislähteiden lisäksi tutkielmassa on nojauduttu aikaisempiin siirtolaistutkimuksiin, joista tämän tutkielman kannalta tärkein on Reino KEROn väitöskirja Migration from Finland to North America in the Years between the United States Civil War and the First World War.
Tornionlaakson siirtolaisuus eroaa koko Suomen siirtolaisuudesta siinä, että se alkoi aikaisemmin kuin useimmista muista Suomen osista ja oli voimakasta jo siirtolaisuuden ensimmäisellä jaksolla, vuosina 1860-1893. Länsirajan siirtolaisuus oli naisvaltaisempaa kuin Suomen siirtolaisuus yleensä. Näiltä osin Tornionlaakson siirtolaisuus oli ns. vanhojen siirtolaismaiden kaltaista. Muuten tutkimusalueen siirtolaisuus oli sekä voimakkuudeltaan että koostumukseltaan samankaltaista kuin muista Suomen osista.
Siirtolaiskortisto osoittaa, että passiluetteloiden perusteella voidaan tarkastella Tornionlaakson siirtolaisuuden aaltoliikettä sekä ammatillis-yhteiskunnallista rakennetta. Passiluetteloiden heikkoutena on se, että niiden perusteella ei Tornionlaakson siirtolaisuuden tärkeää alkuvaihetta voida tutkia, koska suurin osa passeista hankittiin vasta 1890-luvulta alkaen.
Kirkonkirjojen perusteella voidaan tutkia siirtolaisuutta Suonesta Amerikkaan sen alkuvaiheista saakka. Sen sijaan Norjan kautta Amerikkaan suuntautuneen muuttoliikkeen tutkimuslähteinä olisivat Norjassa säilytettävät matkustajaluettelot sekä Pohjois-Norjan seurakuntien arkistot välttämättömiä.