TURUN YLIOPISTO
Historian laitos

UUSIMÄKI, TONI: Englannin suhtautuminen Japanin Venäjän interventioon 1917-1918

Pro gradu tutkielma, 308 s., 4 liitesivua
Yleinen historia
Toukokuu 1991
 

Tutkielman aiheena on Englannin suhtautuminen Japanin Venäjän interventioon 1917-1918. Tutkielmassa selvitetään, kuinka Japanin Venäjän interventio nousi brittien näköpiiriin. Työssä tutkitaan Japanin väliintulolle asetettuja sotilaallisia ja poliittisia päämääriä Englannin kannalta. Analyysin kohteina ovat myös englantilaisten taloudelliset ja kaupalliset suunnitelmat Siperiaa varten.

Tutkimuksen päälähteenä on käytetty Suomessa olevaa Lontoon Public Record Officen mikrofilmattua alkuperäismateriaalia. Tutkielman kannalta ovat olleet tärkeitä etenkin Englannin sotakabinetin, ulkoministeriön ja sotaministeriön asiakirjat. Asiakirja aineiston avulla on analysoitu Englannin suhtautumisen kehittymistä interventiokysymyksessä. Alkuperäislähteenä on käytetty myös Englannin ulkoministeri6n asiakirjakokoelmaa British Documents on Foreign Affairs (BDFA).

Ympärys Ja keskusvaltojen kamppailu ensimmäisen maailmansodan voitosta synnytti ententevaltojen keskuudessa vuoden 1917 alussa suunnitelman Japanin väliintulosta Venäjälle. Sen sotilaalliseksi päämääräksi nähtiin ensin sotilasavun antaminen Venäjän armeijalle. Etenkin Ranskan ajaman hankkeen poliittisena tavoitteena oli Japanin sitominen aiempaa tiiviimmin sotaan keskusvaltoja vastaan. Englanti suhtautui v. 1917 hankkeeseen varauksellisesti, koska britti imperialistit vastustivat Japanin vaikutusvallan kasvua Aasiassa ja sen pyytämää kompensaatiota avustaan.

Lokakuun vallankumouksen jälkeen Japanille ajateltu rooli väliintulossa muuttui vähitellen avunantajasta interventionistiksi. Ensimmäisen virallisen interventioesityksen teki joulukuussa 1917 Ranska, mutta Japanin ja muiden liittoutuneiden väliintulo Siperiaan lykkääntyi elokuuhun 1918 lähinnä Yhdysvaltain ja Japanin vastustuksen vuoksi. Englannin interventiopolitiikalle olivat 1918 tyypillisiä jyrkät käänteet. Japanin väliintuloa tuki uutta itärintamaa halunnut sotaministeriö, mutta sitä jarrutti sotakabinetin sisäinen hajanaisuus interventiokysymyksessä. Pelko Saksan etenemisestä syvälle Venäjälle sai koko brittihallituksen hankkeen taakse kesäkuussa. Syksyllä 1918 interventio muuttui vähitellen bolshevisminvastaiseksi sotaretkeksi.

Sotilaallis-poliittinen väliintulo synnytti sivutuotteenaan Englannin taloudellisen intervention Siperiaan keväästä 1918 lähtien. Kesäkuussa perustettiin erityinen komitea Venäjän asiain konferessi edistämään brittien talousintressejä Venäjällä. Englannin tavoitteisiin kuului lainasaataviensa ja sijoitustensa turvaaminen, mutta myös uusien kulutustavaroiden vienti Siperian markkinoille.