TURUN YLIOPISTO
Historian laitos

ULANDER, PERTTI: Kansallissosialistit ja amerikkalainen elokuva.

Pro gradu tutkielma, 135s.
Yleinen historia,
25.2.1984
 

Kansallissosialistisessa ideologiassa oli keskeisessä asemassa salaliittoteoria., jonka mukaan ”'maailmanjuutalaisuus” yritti ottaa. haltuunsa vallan koko maailmassa. Kansallissosialistien mukaan juutalaiset olivat jo 1920 luvulla ottaneet haltuunsa elokuvatoiminnan sekä Saksassa että Yhdysvalloissa ja käyttivät elokuvaa apunaan maailman kansoja vastaan suuntaamassa salaliitossaan.

Kansallissosialistit pitivät elokuvaa hyvin tärkeänä propagandavälineenä. Siksi he heti valtaannousunsa jälkeen ottivat haltuunsa elokuva toiminnan Saksassa tarkoituksenaan voittaa elokuvan avulla koko Saksan kansa kansallissosialismin puolelle. Hyvin pian he alkoivat toimia myös amerikkalaisten elokuvien Saksassa esittämistä vastaan. Tämä oli luonnollinen seuraus Hitlerin kansainvälisiä kulttuurivaikutuksia vastustaneesta kulttuuripoliittisesta linjasta.

Amerikkalainen elokuva hallitsi maailman elokuvamarkkinoita. Kansallissosialistien valtaannousun jälkeen useissa, maissa oli ryhdytty saksalaisten elokuvien vastaisiin boikotteihin kansallissosialistien juutalaisvastaisten toimenpiteiden suututtamina. Kansallissosialistit väittivät, että Yhdysvaltain elokuvateollisuus oli näiden boikottien takana. Goebbels pystyi kuitenkin helposti lopettamaan saksalaisten elokuvien vastaisen toiminnan Euroopassa.

Kansallissosialistinen Saksa pyrki 1930-luvulla laajentumaan taloudellisesti varsinkin Etelä Amerikkaan. Kansallissosialistien siellä mm. elokuvien avulla, harjoittama propagandatoiminta oli hyvin menestyksellistä, kunnes Yhdysvallat vuonna 1937 ryhtyi aktiivisesti vastustamaan Saksan leviämistä Etelä Amerikkaan. Toimiessaan Saksan ekspansiota vastaan Yhdysvaltain presidentti Roosevelt sai puolelleen Hollywoodin, jonka saksalaisen elokuvan laajentumispyrkimykset kansallissosialistien antisemitismi ja heidän Yhdysvalloissa harjoittama propaganda olivat tehneet hyvin kansallissosialismin vastaiseksi.

Vuonna 1939 Saksan ja Yhdysvaltain väliset suhteet olivat erittäin kireät, ja muutokset maiden välisissä ulkopoliittisissa suhteissa heijastuivat välittömästi niiden harjoittamaan elokuvapolitiikkaan. Syksyllä 1939 Goebbels aloitti toiminnan amerikkalaisten elokuvien kieltämiseksi Saksassa. Vuonna 1940 amerikkalaiset elokuvat kiellettiin Saksan miehittämissä maissa, ja vuonna 1941 kansallissosialistit yrittivät saada myös Euroopan puolueettomat maat ja Saksan liittolaismaat lopettamaan amerikkalaisten elokuvien esittämisen.

Kieltämällä amerikkalaiset elokuvat Goebbels pyrki pitämään Saksan, kotirintaman ehyenä, ulottamaan henkisen kontrollin koko Eurooppaan ja tekemään Saksasta Euroopan johtavan elokuva ja muotimaan.

Goebbels pyrki saamaan Euroopan elokuvamarkkinat saksalaisten hallitaan ja näin vahvistamaan saksalaisen elokuvan kilpailuasemaa amerikkalaista elokuvaa vastaan. Sulkemalla amerikkalaiset elokuvat Euroopassa markkinoilta Goebbels toivoi heikentävänsä amerikkalaisten elokuvien taloudellisia mahdollisuuksia, ja tasoa.

Amerikkalaisten elokuvien vastaisten toimenpiteiden syynä oli myös halu kostaa Hollywoodille sen Yhdysvalloissa harjoittama interventionistinen toiminta. Juutalaisten omistuksessa olleen amerikkalaisen elokuvateollisuuden Saksan vastainen toiminta oli kansallissosialistien mielestä todiste juutalaisten johtamasta maailmansalaliitosta, ja tämä vaikutti osaltaan juutalaisten joukkomurhaan Euroopassa.