TURUN YLIOPISTO
Historian laitos/ Humanistinen tiedekuntaTIISANOJA, ANNA: Ylitsepääsemätön menneisyys – Historian vaikutusvalta kiistakysymyksenä vuoden 1986 historioitsijakiistassa
Tutkielma, 125s.
Yleinen historia
Elokuu 2002
Tutkielma keskittyy analysoimaan Länsi-Saksassa vuoden 1986 keväällä alkanutta Historikerstreitia (=historioitsijakiistaa), johon osallistui kymmeniä kuuluisia länsisaksalaisia historioitsijoita. Historioitsijakiista alkoi historioitsija Ernst Nolten julkaisemasta artikkelista Vergangenheit, die nicht vergehen will, joka käsitteli Saksan ongelmallista natsi menneisyyttä. Nolten väittämä kansallissosialistisen Saksan ja Stalinin johtaman Neuvostoliiton tekemien hirmutekojen vertailtavuudesta nostatti kiivaan keskustelun länsisaksalaisten sanoma- ja aikakausilehtien mielipidesivuilla. Primäärisenä aineistona on tutkielmassa käytetty vuoden 1986 aikana ilmestyneitä kirjoituksia länsisaksalaisissa lehdissä (der Spiegel, die Welt, die Zeit ja Frankfurter Allgemeine Zeitung), sekä kirjoituksista julkaistua kokoelmateosta, ”Historikerstreit”.
Historioitsijakiistan keskeisinä kysymyksinä olivat Länsi-Saksan menneisyyden arvottaminen ja miten tätä lähimenneisyyttä pitäisi tutkia. Kiistelyyn historiantutkimuksen käyttämästä metodologiasta sekoittui myös poliittisia sävyjä.Historioitsijakiistaan osallistuneiden konservatiivismielisten historioitsijoiden tavoitteena oli revisioida historiankuvaa kansallissosialisesta menneisyydestä, jonka avulla olisi mahdollista luoda pohja uudenlaiselle länsisaksalaiselle identiteetille. Tätä pyrkimystä kritisoivat vasemmistosuuntautuneet historioitsijat raivokkaasti tutkija Jürgen Habermasin johdolla. Kiistaan sekoittui pian henkilökohtaisia motiiveja, historioitsijoiden pyrkiessä turvaamaan asemansa silloisen tiedeyhteisön johtopaikoilla. Varsinkin 1960-luvulta lähtien suuressa suosiossa olleiden kriittisten sosiaalitieteiden edustajat näkivät uusissa tutkimussuuntauksissa uhan omalle asemalleen.
Kirjoitusten analysointi on keskittynyt kartoittamaan kiistaan osallistuneiden historioitsijoiden motiiveja ja tavoitteita. Osalla kiistan osallistuneista historioitsijoista oli selviä poliittisia tavoitteita, joita he pyrkivät aktiivisesti kiistan aikana tuomaan esille. Vaikkakin kiistan aikana ei päästy yksimielisyyteen historiantutkimuksen metodologioista, kuin myöskään uudenlaisen länsisaksalaisen kansallisen identiteetin sisällöstä, oli kiistalla merkittävä vaikutus Länsi-Saksan yhteiskunnalle. Ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen keskusteltiin julkisuudessa siitä miten Länsi-Saksan suhde omaan menneisyyteensä vaikuttaa länsisaksalaisten kansalliseen identiteettiin.
Asiasanat: Historikerstreit, Historioitsijakiista, Ernst Nolte, Jürgen Habermas, kansallinen identiteetti, revisionismi.