TURUN YLIOPISTO
Historian laitos/Humanistinen tiedekunta
TIILIKKA, JAANA: Riippurintaisia akkoja ja hehkeitä neitoja – Uuden ajan alun noitakäsitykset ja renessanssin taideopit Hans Baldung Grienin noituutta kuvaavissa teoksissa.Pro gradu -tutkielma, 125 s, 21 liites.
Yleinen historia
Toukokuu 2008
Noitatutkimus pyrkii usein visualisoimaan menneisyyden lisäämällä monografioihin noituutta kuvaavia taideteoksia. Valitettavan harvoin tutkijat kuitenkaan kiinnittävät huomiota kuviin liittyvään problematiikkaan. Jo pikainen analyysi osoittaa, että vakiokuvituksina käytettävät noitakuvaukset ovat menneisyydestä kertovina lähteinä poikkeuksellisen haastavia ja ongelmallisia. Tutkimukseni keskiössä ovat 1500-luvulla saksalaisessa maailmassa vaikuttaneen Hans Baldung Grienin (1484/1485–1545) noitakuvaukset. Tutkimukseni keskeiset kysymykset ovat: millaisina noidat on esitetty Hans Baldung Grienin noitateoksissa ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet tällaisen kuvan muodostumiseen. Historiatieteen vaatimusten mukaisesti tutkimukseni sitoo taiteilijan noitatuotannon aikalaiskontekstiinsa. Historiantutkimuksen perusmetodologian tueksi tutkimukseni käyttää hyväkseen jo 1800-luvulla kehitettyä ikonografista ja 1900-luvulla kehitettyä ikonologista kuvatulkintaa.
1400- ja 1500-luvun vaihteessa noitateoriat olivat löytäneet jo peruslinjansa ja -kielioppinsa. Hans Baldung Grienin poikkeuksellinen taiteilijatausta arvostetun ja koulutetun suvun edustajana sekä hänen henkilökohtainen arvostettu asemansa Strasbourgissa antaisivat olettaa, että hänellä oli kontaktiensa ansiosta mahdollista päivittää aiempi sangen vanhanaikainen noitakuvaus vastaamaan aikansa uusia noitateorioita. Oppineiden hellimiin noitateorioihin verrattuna Baldungin noitateokset tarjoavat temaattisesti kuitenkin huomattavan pelkistetyn ja arkaaisen version noituudesta. On kummastuttavaa, että rajoja rikkova ja innovatiivinen Baldung tyytyi pelkästään toistamaan temaattisesti vanhoja, erityisesti kansantarinoista ja rahvaalle suunnatuista saarnoista tuttuja elementtejä, eikä tarttunut virallisten noitateorioiden tarjoamiin mahdollisuuksiin.
Hans Baldung Grienin teokset avautuvat tehokkaammin, kun tarkastelemme töitä osana kuvanvalmistuksen historiaa ja renessanssin lanseeraamia taidekäsityksiä. Hans Baldung kuvasi noitansa murretuin konventioin. Taiteilijan noitateokset olivat toisaalta temaattisesti vanhakantaisia, mutta taiteellisesti poikkeuksellisen innovatiivisia ja uusia kuvauskonventioita lanseeraavia. Renessanssin ja humanismin henkiin herättämät antiikin tarinat ja kehittynyt kuvanvalmistustekniikka tarjosivat kokeilunhaluiselle taiteilijalle tilaisuuden päivittää perinteinen noitakuvaus uudelle vuosisadalle. Baldung siirsikin antiikin mytologiakuvauksista tutun renessanssin alastonkuvauksen ja varhaisen pornografisen koodiston kattamaan myös noita-aiheen. Taiteilijan pyrkimys rikkoa aikaisempia kuvauskonventioita ei rajoittunut pelkästään suhteellisen uuden teeman erotisoimiseen.
Asiasanat: noita, noituus, noitavainot, Hans Baldung Grien, taide, renessanssi, antiikki, kirjapainotaito, 1500-luku, alastomuus, nainen.