TURUN YLIOPISTO
Historian laitos/ humanistinen tiedekunta
TALVITIE, JARNO: Käteisestä sähköiseen maksamiseen. Talletuspankkien välittämä kotimainen vähittäismaksuliikenne Suomessa ja Ruotsissa 1990-luvulla
Pro gradu -tutkielma, 106 s., 2 liites.
Yleinen historia
Toukokuu 2004
Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään, miten maksujärjestelmiä ja maksuliikennettä kuvaavien tilastojen mukaan vähittäismaksujärjestelmät ja pankkien välittämä kotimainen vähittäismaksuliikenne muuttuivat 1990-luvun aikana Suomessa ja Ruotsissa. Lisäksi Suomea ja Ruotsia koskevia tietoja vertailemalla tavoitteena on tuoda esiin maiden väliset keskeisimmät erot vähittäismaksuliikenteessä ja selittää, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet erojen syntyyn. Tutkielmassa analysoitavat tilastotiedot perustuvat erityisesti Euroopan keskuspankin ja sen edeltäjän, Euroopan rahapoliittisen instituutin julkaisuihin. Merkittävässä asemassa on myös Suomen ja Ruotsin kansallisten keskus-pankkien sekä Suomen Pankkiyhdistyksen julkaisema tilastomateriaali.
Tutkielmassa tilastojen avulla tehdyt havainnot tukevat yleistä käsitystä vähittäismaksu-liikenteen ja maksutapojen muuttumisesta Suomessa ja Ruotsissa 1990-luvulla. Maksu-tapojen muutoksen taustatekijöiksi on tunnistettu teknisen infrastruktuurin ja informaatioteknologian kehitys, rahoitusmarkkinoiden rakenteiden ja talletuspankkien kilpailutilanteen muuttuminen sekä pankkien tarpeet tehostaa maksujenvälitystoimintaansa. Nämä tekijät ovat vaikuttaneet maksutapojen elektronisoitumiseen ja pankkien tarjoamien itsepalveluvaihtoehtojen käytön yleistymiseen.
Tutkielmassa käy ilmi, että vähittäismaksujärjestelmät ja maksutavat olivat Suomessa ja Ruotsissa hyvin samankaltaiset 1990-luvulla, vaikka maiden välillä on havaittavissa myös eroja. Maksujärjestelmiin liittyen eroja oli lähinnä pankkien välisten vähittäis-maksujen selvittelyssä ja tilisiirtojärjestelmissä. Maksutapoja vertailtaessa osoittautui, että käteisen käyttö oli Suomessa vähäisempää kuin Ruotsissa ja että sekit katosivat vähittäismaksuista Suomesta nopeammin kuin Ruotsista. Sen sijaan suomalaiset tekivät enemmän korttimaksuja ja tilisiirtoja kuin ruotsalaiset. Kokonaisuutena arvioiden suomalaista 1990-luvun vähittäismaksujärjestelmää voi väittää ruotsalaista tehokkaammaksi. Muun muassa koordinoidun yhteistyön ja sovittujen standardien ansiosta suomalaiset pankit pääsivät hyödyntämään monia teknisen kehityksen mahdollistamia toimintatapoja ruotsalaisia aiemmin.
Asiasanat: maksuliikenne, maksujärjestelmät, maksuvälineet, pankit, historia, Suomi, Ruotsi