TURUN YLIOPISTO
Yleisen historian laitos

TAKATALO, ERKKI: Vuoden 1898 espanjalais-amerikkalainen sota Suomen sanomalehdistön kansainvälisen aseman heijastajana

Pro gradu –tutkielma 120 s.
Yleinen historia
Joulukuu 1978
 

Tutkielman tarkoituksena on selvittää ne uutistenvälitysprosessiin liittyvät tekijät, jotka vaikuttivat tai määräsivät sen, mitä suomalaiset sanomalehdet kirjoittivat ulkomaantapahtumista viime vuosisadan loppupuolella. Suomen sanomalehdistöä, osana kansainvälistä tiedonvälitysverkostoa, tarkastellaan vuoden 1898 espanjalais-amerikkalaisen sodan tapahtumia vasten. Samassa yhteydessä selvitetään, mikä vaikutus voimassa olleella sensuurijärjestelmällä ja eri puolueita edustaneiden sanomalehtien poliittisella linjalla oli lehtien antamaan uutiskuvaan.

Tutkimuksen perusmateriaalin muodostavat viisi suomalaista sanomalehteä: Hufvudstadsbladet, Nya Pressen, Päivälehti, Työmies ja Uusi Suometar. Aiheeseen liittyvää tutkimuskirjallisuutta ei juuri ole ollut käytettävissä, sillä kansainvälisen uutistenvälitysverkoston vaikutusta 1800-luvun suomalaiseen sanomalehdistöön ei juuri ole tutkittu.

Tutkimus osoitti, että suomalainen sanomalehdistö käytti ulkomaanuutistensa lähteinä uutistoimistojen lähettämiä sähkeuutisia ja ulkomaisia sanoma- ja aikakauslehtiä. Sanomalehdistöllämme ei ollut käytössään omaa kirjeenvaihtajaverkostoa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Nämäkään eivät olleet tavallisesti lehtimiehiä, vaan lehden ystäviä ja kannattajia, jotka silloin tällöin lähettivät kirjeitä lehden toimitukselle julkaistaviksi ulkomaanosastoissa. Vain Hufvudstadsbladetilla ja Nya Pressenillä oli käytössään ammattimainen kirjeenvaihtaja K. Zilliacus, jonka kynän jälki näkyikin lehtien ulkomaanosastoissa.

Espanjalais-amerikkalaista sotaa koskevat uutiset olivat niin määrällisesti kuin laadullisestikin amerikkalaismielisiä. Sisällön analyysi ja määrälliset vertailut osoittivat, että amerikkalaiset uutiset hallitsivat suomalaisen sanomalehdistön ulkomaanosastoja sodan ajan. Amerikkalaisilla oli käytössään espanjalaisiin verrattuna ylivoimainen uutistenvälityskoneisto, joka runsaalla ja värikkäällä uutistarjonnallaan alisti uutistoimistot palvelukseensa. Espanjalaisten levittämiin uutisiin suhtauduttiin varauksella, sillä niiden epäluotettavuus oli paljastunut heti sodan alussa.

Ulkomaisten lähdelehtien valikoima oli laajempi, mutta myös niissä näkyi amerikkalaisen informaation vaikutus.

Venäläisten asettama sensuurijärjestelmä ei rajoittanut suomalaisten sanomalehtien mahdollisuuksia kertoa espanjalais-amerikkalaisesta sodasta. Myöskään se seikka, että suomalaisten lehtien käyttämät sähkeuutiset oli tilattava Pietarin toimiston kautta, ei näyttänyt häiritsevän suomalaisia sanomalehtiä.