TURUN YLIOPISTO Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos / Humanistinen tiedekunta TAIRA, EMILIA: "Ihmisiä nekin ovat" : Venäläisyys suomalaisessa lasten- ja nuortenkirjallisuudessa 1940–1990. Pro gradu -tutkielma, 140s., 13 liites. Yleinen historia Syyskuu 2010 Pro gradu -tutkielmassani tutkin sitä, miten venäläisyyttä on kuvattu vuosina 1940–1999 julkaistuissa alkuperäiskieleltään suomenkielisissä lasten- ja nuortenkirjoissa. Tutkin minkälaisten teemojen kautta venäläisyyttä on kuvattu ja miten venäläisyyden kuvaus on muuttunut kuudenkymmenen vuoden aikana. Analysoin myös, mikä on vaikuttanut venäläisyyden kuvaamiseen. Lasten- ja nuortenkirjallisuus on luonteeltaan pedagogista ja sosiaalistavaa ja ilmaisee siten kirjoittajansa ja kirjoitusajankohtansa normeja, arvoja ja maailmankatsomusta. Lasten- ja nuortenkirjallisuutta tutkimalla on mahdollista tarkastella historiallisesti rakentuneita diskursseja ja niiden muutosta. Diskurssit ovat sosiaalisesti rakentuneita ja sosiaalista todellisuutta rakentavia puhetapoja tai lausumien ryhmiä. Jo ennen talvisodan syttymistä 1900-luvun alkupuolella suomalaisessa kirjallisuudessa oli tullut tavaksi esittää venäläisyys uhkaavana ja negatiivisena tekijänä. Talvi- ja jatkosota entisestään kiihdyttivät tätä tendenssiä, ja sotien aikana julkaistu lasten- ja nuortenkirjallisuus käsittelee venäläisyyttä toiseuttavan vihollisuusdiskurssin kautta. Jatkosodan jälkeen neuvostovastaisen kirjallisuuden julkaisemisen kiellettiin ja aina 1950-luvulle asti venäläisyys oli lähes tabun asemassa lasten- ja nuortenkirjoissa. 1950-luvun lopulta 1970-luvun lopulle venäläisyyttä käsitellään yya-diskurssin kautta, jossa korostuu Neuvostoliittoa kohtaan tunnettu pelko. Venäläisyyden kuvaaminen vapautui lasten- ja nuortenkirjallisuudessa 1970-luvun lopulta eteenpäin. 1980-luvulla sotakirjoissa     vihollisuusdiskurssi     korvattiin inhimillisyysdiskurssilla. 1990-luvulla lasten- ja nuortenkirjoissa käsitellään venäläisyyttä monipuolisesti ja tarkastellaan myös suomalaisten suhtautumista venäläisyyteen. 1980- ja 1990-luvuilla vallinnut diskurssi pyrkii aktiivisesti purkamaan ja korvaamaan venäläisten toiseutta, joten se on päinvastainen suhteessa sota-ajan vihollisuusdiskurssiin. Käytettyyn diskurssiin vaikuttivat monet tekijät. Yksittäisillä poliittisilla tapahtumilla vaikuttaa olleen pieni vaikutus, kun taas aikakauden yleisellä ilmapiirillä on ollut suuri vaikutus. Kirjan aihe on vaikuttanut enemmän kuin kirjailijan oma tyyli. Asiasanat: arvot, ideologia, lastenkirjallisuus, normit, nuortenkirjallisuus, suomenkielinen kirjallisuus, toiseus, venäläisyys.