TURUN YLIOPISTO
Historian laitos/Humanistinen tiedekunta
SMIRNOVA, GALINA: Menetettyä petospeliä. Venäjän harjoittama politiikka vuosien 1741-1743 sodassa Ruotsia vastaanPro gradu -tutkielma, 105 s., 2 liites.
Yleinen historia
Kesäkuu 2008
Tutkielmani käsittelee vuosien 1741-1743 sotaa Ruotsin ja Venäjän välillä. Tutkimuskohteenani on tällöin Venäjä, ja tarkemmin ottaen Venäjän armeijan sodankäynti ja Venäjän hallituksen ulkopolitiikka. Koska olen halunnut tutkimuksessani tuoda ennen kaikkea esiin venäläisten näkökulman tapahtumiin, olen pääosin käyttänyt venäjänkielisiä primäärilähteitä, kuten Pietarin hovin piirissä oleskelleiden aikalaisten muistelmia ja kirjeenvaihtoa. Eniten olen käyttänyt niiden aikalaisten lähteitä, jotka ovat henkilökohtaisesti osallistuneet vuosien 1741-1743 tapahtumiin, kuten Kristofor Herman Mansteinin muistelmia ja Ranskan-lähettiläs markiisi de la Chètardien kirjeenvaihtoa. Olen lähtenyt tutkielmassani liikkeelle pohtimalla sodan syttymisen syitä ja sodan aikana Venäjällä tehtyjä poliittisia ratkaisuja. Olen kuitenkin edennyt aiheessani pidemmälle ja pohtinut vuosien 1741-1743 sodan yhteydessä Elisabetin valtaannousun vaikutusta Venäjän ulkopolitiikkaan sekä Ruotsin ja Venäjän välisen sodan yleiseurooppalaista merkitystä. Tutkielmassani olen erityisesti pyrkinyt löytämään vastauksen siihen, miksi Venäjän saavutukset jäivät hyvin vaatimattomiksi tässä sodassa. Venäläisen lähdeaineiston perusteella olen tutkielmassani tullut siihen johtopäätökseen, että Venäjän hallitus oli kiinnostunut 1740-luvulla sodan puhkeamisesta sekä oli suuremmassa määrin vaikuttanut vuosien 1741-1743 sotatapahtumien kulkuun. Tästä johtuen, olen tutkielmassani todennut, että vuosien 1741-1743 sotaa on väärin kutsua hattujen sodaksi.
Asiasanat
HATTUJEN SOTA
PIKKUVIHA
ELISABET
VUOSIEN 1741-1743 SOTA