Sjöblom, Anniina

TURUN YLIOPISTO
Historian laitos, Humanistinen tiedekunta

SJÖBLOM, ANNIINA: Vastahakoiset vallankumoukselliset – Amerikansuomalaisten kommunistien puoluetoiminta ja sen muutos vuosina, 1924-1927.

Pro gradu- tutkielma, 102s.
Yleinen historia
Huhtikuu 2008


Amerikansuomalaiset siirtolaiset olivat merkittävässä roolissa, kun Yhdysvaltoihin 1920-luvun alussa perustettiin ensimmäistä laillista kommunistipuoluetta. Lähes 6000 suomalaista liittyi uuteen puolueeseen heti sen perustamisen jälkeen, ja vuoteen 1924 mennessä suomalaiset muodostivat lähes puolet puolueen kokonaisjäsenmäärästä. Vuoden 1924 alussa Komintern käynnisti suurisuuntaisen uudistusohjelman, jonka tarkoi­tuksena oli järjestää maailman kommunistipuolueet uudelleen bolshevistisen mallin mukaan. Bolshevisoinniksi kutsutun uudistusohjelman toteuttaminen osoittautui kuitenkin vaikeaksi amerikkalaisessa puolueessa ja erityisesti sen suomalaisessa kielijärjestössä. Suomalaisen kielijärjestön hajottamista vaatinut uudistusohjelma sai tuhannet suomalaiset luopumaan puolueen jäsenyydestä ja vuonna 1927 puolue joutui lopulta taipumaan kompromissiratkaisuun: Hajotetun kielijärjestön tilalle perustettiin puolueesta riippumaton, mutta sille myötämielinen Suomalainen Työväenjärjestö, jossa puolueesta eronneet suomalaiskommunistit saivat jatkaa toimintaansa.

Tässä pro gradu- tutkielmassa pyritään selvittämään sitä, millaista suomalaisten kommunistipuolueen piirissä harjoittama toiminta oli ennen uudelleenjärjestelyn aloittamista sekä sitä, millaisia muutoksia uudistusohjelma. aiheutti. Tutkimuksen aikarajauksena toimivat vuodet bolshevisoinnin aloittamisesta Suomalaisen Työväenjärjestön perusta­miseen. Lähestymistapa on mikrohistoriallinen, tutkimuksen kohteeksi on valittu kolme erikokoista Yhdysvaltain keskilännessä sijainnutta suomalaisen kielijärjestön osastoa, joiden toiminnan yksityiskohtaisen tarkastelun kautta pyritään 1öytämään myös laajempi kuva toiminnan muodoista ja tapahtuneista muutoksista. Alkuperäislähteenä on käytetty suomalaiskommunistien julkaisemaa Työmies -sanomalehteä, yhden kohdeosaston osalta käytössä on lisäksi ollut osaston toiminnasta syntynyttä pöytäkirjamateriaalia.

Tutkimus osoittaa, että suomalaiskommunistien monimuotoisella yhdistystoiminnalla oli keskeinen vaikutus siihen, että suomalaiset suhtautuivat kielteisesti puolueen suun­nittelemiin uudistuksiin. Suomalaiset olivat vuosien kuluessa rakentaneet osastojensa ympärille laajan vapaa-ajan toiminnan verkoston johon kuului muun muassa teatteri­toimintaa, ompeluseuroja, urheiluseuroja, lasten pioneeriyhdistyksiä, opintotoimintaa ja runsaasti erilaisia juhlia. Kun suomalaiset bolshevisoinnin yhteydessä yritettiin pakottaa valitsemaan joko puolue tai yhdistystoiminta, monet valitsivat puolueen yllätykseksi yhdistystoiminnan.

 

Asiasanat: amerikansuomalaiset, siirtolaisuus, kommunismi, kommunistiset puolueet, Komintern