TURUN YLIOPISTO
Historian laitos / humanistinen tiedekunta

SEPPÄLÄ, JUHO: Merkitystä vai ei? Suomessa vuonna 1924 toimineen Ison-Britannian sotilasvaltuuskunnan rooli ilmavoimien ja rannikkopuolustuksen kehityksessä 1920-luvulla

Pro gradu -tutkielma, 103 s.
Yleinen historia
Helmikuu 2006
 

Tutkielmassa tarkastellaan Suomen puolustusvoimien apuna vuonna 1924 vaikuttanutta kenraalimajuri Walter Kirken johtamaa Ison-Britannian sotilasvaltuuskuntaa ja sen roolia ilmavoimien ja rannikkopuolustuksen kehityssuunnitelmien laadinnassa. Tutkielman päälähteenä on käytetty Sota-arkistossa Helsingissä sijaitsevaa brittivaltuuskunnan toimintaa käsittelevää materiaalia. Toisena oleellisena alkuperäislähteenä työssä on käytetty myös Ison-Britannian ulkoministeriön Suomea koskevaa materiaalia (Foreign Officen pääsarjaa 371)

Marraskuussa 1923 presidentti Ståhlberg asetti puolustusministeri Nenosen ehdotuksesta erillisen valtiollisen komitean pohtimaan puolustusvoimien uudelleenjärjestelyä. Tämä komitea, joka myöhemmin otti nimekseen puolustusrevisionikomitea, kutsui brittivaltuuskunnan keväällä 1924 auttamaan ilmavoimien, laivaston ja rannikkotykistön kehityssuunnitelmien laadinnassa. Päällisin puolin valtuuskunnan kutsuminen liittyi siis lähinnä asiantuntija-avun saamiseen. Asiantuntija-avun ohella valtuuskunnan kutsuminen liittyi kuitenkin myös keväällä 1924 kärjistyneeseen jääkärien ja ”tsaarinupseerien” väliseen valtataisteluun puolustusvoimien korkeimmista viroista.

Brittivaltuuskunta saapui Suomeen alkusyksyllä 1924 ja työskenteli puolustusrevisionikomitean apuna noin kuusi viikkoa. Tänä aikana valtuuskunta laati komitean käyttöön neljä laajaa mietintöä: Suomen strategista asemaa käsittelevän alustavan mietinnön sekä ilmavoimien, laivaston ja rannikkotykistön kehitys-suunnitelmia käsitelleet mietinnöt. Brittivaltuuskunnan toiminta oli kaikin puolin tehokasta ja se vaikutti lopulta myös siihen, että valtuuskunnan johtajaa, kenraalimajuri Kirkeä pyydettiin jäämään vielä noin puoleksi vuodeksi puolustusrevisionikomitean neuvonantajaksi.

Puolustusrevisionikomitean suhtautuminen brittisuunnitelmiin oli pääasiassa positiivinen. Komitea esimerkiksi liitti ilmavoimien ja rannikkotykistön kehitystä käsitelleet brittimietinnöt lähes sanatarkasti omaan loppumietintöönsä. Ainoastaan laivaston suhteen komitea taipui laivastoupseerien voimakkaan painostuksen alaisena muokkaamaan brittien suunnitelmia. Aselajien myöhemmässä kehityksessä brittisuunnitelmia hyödynnettiin vaihtelevalla menestyksellä. Ilma-voimissa brittisuunnitelmat saivat dominoivan roolin, kun taas laivastossa brittien suunnittelema laivasto-ohjelma hylättiin kokonaan. Merkittävänä tekijänä brit-tisuunnitelmien myöhemmässä hyödyntämisessä näyttäisi olleen erityisesti tiettyjen avainhenkilöiden suhtautuminen brittisuunnitelmiin.

Asiasanat: Ison-Britannian sotilasvaltuuskunta, Walter Kirke, Iso-Britannia, puolustusrevisionikomitea, Suomen puolustuspolitiikka, Suomen puolustussuunnitelmat, Suomen ilmavoimat 1920-luvulla, Suomen laivasto 1920-luvulla, Suomen rannikkotykistö 1920-luvulla