TURUN YLIOPISTO
Yleinen historia / Humanistinen tiedekunta

SEPPÄ, JANNE: ¡Gora Euskadi! Propaganda separatistijärjestö ETAn periaatteiden välittäjänä 1966-1970

Pro gradu -tutkielma, 137 s., 1 liites.
Yleinen historia
Joulukuu 2001


Tutkimuksessa tarkastellaan baskien separatistijärjestö ETAn propagandaa ja sitä, kuinka tämä propaganda välitti järjestön periaatteita vuosien 1966 ja 1970 välillä. Näiden vuosien välillä ETA koki historiansa merkittävimmät muutokset ja ne määrittivät järjestön tulevaisuutta pitkälle myöhempiin vaiheisiin. Aiheesta ei ole tehty merkittäviä tutkimuksia aiemmin, vaan alan tutkimus on keskittynyt pääasiassa järjestön poliittisiin muutoksiin. Aineistona olen käyttänyt ETAn julkaisemaa propagandamateriaalia, joka on koottu myöhemmin yhteen erilliseksi lähdejulkaisuksi. Tästä materiaalista olen etsinyt tiettyjä linjoja, joita ETA käytti propagandassaan kansalle ja muodostanut niistä kokonaisuuden.

ETA halusi esiintyä kaikkien baskien etujen puolustajana. Tähän se käytti propagandaansa ja yritti luoda mielikuvia oikealla asialla olevasta järjestöstä. ETA ilmoitti puolustavansa baskin kieltä ja kulttuuria espanjalaistumista vastaan ja näin olevansa kansan puolella. Kuitenkin järjestön propagandasta saa kuvan jopa opportunistisesta liikkeestä, joka vaihtaa mielipidettään tarpeen mukaan, koska propaganda huojuu puolelta toiselle vaihtuvien johtajien mukana. Näin radikaaleihin johtopäätöksiin ei kuitenkaan pidä mennä, koska muutokset kuuluvat olennaisena osana ETAn sisäisiin ristiriitoihin ja muutoksiin.

ETAn ideologia ei propagandan mukana välity kansalle asti sellaisena kuin järjestö periaatteidensa mukaan yritti. Syynä tähän on järjestön keskittyminen pitkälti tavalliselle kansalle vaikeisiin ideologisiin kysymyksiin. ETA jätti pois helppotajuiset selitykset liikkeensä suunnasta ja tämä loi ristiriitoja ideologian ja käytännön välille. Toisaalta ETA keskittyi erilaisten yhteistyörintamien rakentamiseen, joka omalta osaltaan vei järjestöä edelleen pois kansan parista. Nämä rintamat oli tarkoitettu yleensä työläisorganisaatioiden kanssa toimimiseen ja ne jäivät siksi kaukaisiksi muulle kansalle.

Kansan ja miehittäjän, eli baskien ja espanjalaisten, rooli ETAn propagandassa on periaatteessa yksinkertainen. ETA on kansan puolella espanjalaisia vastaan. Tämäkään taso ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, koska ryhmien määrittely luo oman ongelmansa. Osa baskeista oli siis vihollisia ja espanjalaisista ystäviä. ETA otti taistelussa miehittäjää vastaan käyttöön suoran toiminnan, joka erotti sen muusta nationalistisesta kentästä. Järjestön aktiivisuus ei kuitenkaan noussut väkivallassa kovin korkealla 1960-luvun lopulla ja se auttoi osittain luomaan kuvaa kansan puolella olevasta organisaatiosta. Lisäksi järjestö pidättäytyi painostamasta kansaa suoraan toimintaan, koska se halusi itse ohjailla tapahtumia omista lähtökohdistaan.

Asiasanat: Nationalismi, propaganda, Baskit : ETA : historia : 1960-luku