TURUN YLIOPISTO
Historian laitos
SAVOLAINEN, Kaija : Kolmannen valtakunnan elokuvatuotanto ja Suomen poliittisen lehdistön reaktiot v. 1933 1939
Pro gradu tutkielma, 257 s.
Yleinen historia
Tammikuu 1986
Hitlerin valtaannoustua Saksan kulttuurielämässä tapahtunut muutos oli merkittävä. Koko taidemaailma, ja sen mukana myös elokuva, ohjattiin palvelemaan kansallissosialismin päämääriä. Suurin osa Weimarin tasavallan aikaisesta, taiteellisesti korkeatasoisesta filmituotannosta julistettiin roskaksi ja elokuvan tehtäväksi tuli tukea meneillään olevia propagandateemoja. Tämän tutkielman tarkoituksena on ollut selvittää, oliko kansallissosialistisella elokuvalla perinteensä jo Weimarin tasavallan aikaisessa filmituotannossa, mitä muutoksia vallan vaihto elokuvatuotannossa aiheutti ja miten kansallissosialistiseen elokuvaan ja etenkin sen sisältämään propagandaan suhtauduttiin Suomessa kolmikymmen luvulla vallinneessa, poliittisesti epävakaisessa tilanteessa.
Ensin mainittuja seikkoja on selvitetty lähinnä asiasta julkaistun laajan tutkimuskirjallisuuden pohjalta, jälkimmäistä on puolestaan tarkasteltu peilaamalla Suomen poliittisen lehdistön elokuva arvostelujen kannanottoja maailman elokuvakirjallisuudessa samoista filmeistä esitettyjä arvioita vasten.
Kolmannen valtakunnan elokuvatuotanto ei lähtenyt liikkeelle tyhjästä, vaan lähes kaikki sen käyttämät propagandan tehokeinot oli löydetty jo Weimarin tasavallan ajan filmituotannon puitteissa. Henkisesti yksipuolisessa ja taiteellisesti rajoitetussa ilmapiirissä tuotetut filmit eivät muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta jaksaneet nousta taiteellisesti kovin korkealle tasolle, mutta propagandatehtävissään ne onnistuivat sikäli, että saksalainen yleisö muuttui vuosien mittaan yhä vastaanottavammaksi ja sisäisti entistä useammin entistä räikeämpää propagandaa, jonka se vuosikymmenen alkupuolella olisi vielä torjunut. Suomessa kehityksen suunta ei ollut sama. Mitä varautuneemmaksi suhtautuminen suurvaltapolitiikkaan, ja etenkin Saksan käyttäytymiseen, täällä kävi, sitä negatiivisemmiksi muuttuivat kommentit saksalaisesta elokuvasta äärioikeiston kannanottoja lukuunottamatta. Puolustavasta asenteestaan oikeistolehdet luopuivat syksyllä 1939 Saksan ja Neuvostoliiton välisen hyökkäämättömyyssopimuksen ja Hitlerin Suomen uhanalaista asemaa koskevan välinpitämättömyyden närkästyttäminä. Poliittista keskustaa edustavat lehdet pyrkivät kannanotoissaan varovaisuuteen ruotsinkielistä Hufvudstadsbladetia lukuunottamatta, joka vuodesta 1936 lähtien oli lehdistö kaikkein kriittisin. Vasemmiston kanta oli alunalkaen kielteinen Lehtien elokuva arvostelujen sävy vastasi melko hyvin niiden yleistä asennoitumista Saksaan ja taustalla vaikuttavien puolueiden näkemyksiä. Elokuvapropagandan menestyksen suunta oli myös yhdenmukainen kansallissosialistisen kulttuuripropagandan yleisen menestymisen kanssa Suomessa.